

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma sisälsi kirjauksen, jonka tarkoituksena on kaventaa valtakunnansovittelijan ja erikseen nimetyn sovittelulautakunnan mahdollisuuksia antaa sovintoesitystä, joka ylittäisi niin sanotun yleisen linjan eli vientialojen palkkaratkaisun tason. Hallitusohjelman mukaiset muutokset lainsäädäntöön tulivat voimaan 1.1.2025. Niillä saattaa siten olla vaikutusta jo käynnissä olevaan neuvottelukierrokseen.
Tausta
Kotimaisessa työmarkkinakentässä on jo pitkään seurattu Ruotsissa vuosikymmeniä käytössä ollutta palkkaratkaisumallia, jossa vientiteollisuus määrittää palkankorotustason, jota muut alat seuraavat. Vastaavanlainen järjestelmä olisi myös Suomen kannalta erittäin tarpeellinen, koska sillä pyritään turvaamaan kotimaisten yritysten toimintaedellytykset ja kilpailukyky globaalissa markkinassa.
Valtakunnansovittelijat ovat noudattaneet sovittelutoiminnassaan nyt lakiin kirjattua käytäntöä yli kymmenen vuoden ajan. Käytännössä sovittelijoiden antamat esitykset ovat olleen yleisen linjan mukaisia, eivätkä sovittelijat ole omalla toiminnallaan ryhtyneet sotkemaan työmarkkinajärjestelmän toimintaa.
Vuonna 2022 erittäin vaikeita julkisen sektorin neuvotteluja varten nimitettiin sovittelulautakunta, jonka laatima sovintoesitys ylitti kuitenkin yleisen linjan usealla prosentilla luoden näin tarpeen lainsäädännöllisille muutoksille. Selvää on, että verovaroin rahoitettavan julkisen sektorin ei tule olla työmarkkinoiden palkkajohtaja, ja tämä ongelma on pyritty ratkaisemaan lainsäädäntöä muuttamalla.
Muutokset
Aiemman sääntelyn perusteella valtakunnansovittelija ei välttämättä ollut osana sovittelulautakuntaa, mikä aiheutti lautakunnan toiminnassa merkittävän puutteen työmarkkinoiden tuntemuksessa sekä sovittelutoiminnan ymmärtämisessä. Jatkossa lautakunnan puheenjohtajana toimii valtakunnansovittelija tai sivutoiminen sovittelija valtakunnansovittelijan toimistosta. Näin turvataan lain tuntemus sekä sovittelijoiden asiantuntemuksen taso myös niissä tilanteissa, joissa sovittelulautakunnan nimeäminen on tarpeen.
Merkittävin muutos on sovinnon aikaansaamista koskevaan määräykseen tehty lisäys: Sovittelijan on kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimintaa vaaranneta.
Edellä esitetyn lisäystä koskevan hallituksen esityksen perusteluissa on hyvin selvästi tuotu esille, että palkkaratkaisujen kohdalla niin sanottu yleinen linja on hyvin keskeinen seikka palkanmuodostuksen sekä työmarkkinoiden toimivuuden kannalta. Lainsäädäntö ei ole teknisesti parhaalla mahdollisella tavalla toteutettu, koska muutoksen tarkoitus ilmenee perusteluista yksityiskohtaisesti tavalla, jota ei ole suoraan havaittavissa lakitekstistä. Lain tarkoituksesta ei kuitenkaan ole epäselvyyttä.
Vaikutukset
Koska muutokset tulivat voimaan vuoden alusta alkaen, niillä on kohtalaisen merkittävä vaikutus jo käynnissä olevan neuvottelukierroksen aikana. Kun yleisen linjan voidaan katsoa muodostuneen, sovittelijan on toimessaan hyvin tarkasti huomioitava se ja arvioitava, voiko jollain tietyllä alalla antaa linjan ylittävän esityksen. Käytännössä tämä osoittautunee mahdottomaksi, koska pienempienkin sopimusalojen yleisen linjan korotukset vaikuttavat koko työmarkkinoihin viimeistään seuraavalla neuvottelukierroksella.
Valtiontalouden varsin heikon tilan takia on tärkeää kiinnittää huomiota Suomen kilpailukyvyn turvaamiseen, eikä ole epäilystäkään siitä, etteikö valtakunnansovittelija sovittelutoimessaan niin tekisi.
Mahdollista on myös, että uusittu sääntely vaikuttaa ammattiliittojen halukkuuteen järjestää lakkoja painostuskeinona. Lakkoilmoituksen antaminen johtaa työriidan siirtymiseen valtakunnansovittelijan ratkaistavaksi, eikä sovittelijalla ole muuta mahdollisuutta kuin noudattaa lainsäädäntöä. Lakkoilulla voidaan pyrkiä painostamaan toista osapuolta hyväksymään itselleen epäedullinen ratkaisu sovittelun ulkopuolella, mutta itse sovitteluun ja sovittelijan tekemiin sovintoehdotuksiin sillä tuskin on juurikaan vaikutusta.

Vetovoimahanke tuotti hyviä käytänteitä
06.02.2025