Juhani Ojalan ja Päivi Kuokkasen Jämsään perustamasta Himoksen hiihtokeskuksesta on rakentunut merkittävä matkailukohde, jonka talvisena vetonaulana ovat edelleen rinteet. Nyt ohjaksissa ovat toista yrittäjäsukupolvea edustavat sisarukset Elsi ja Jouni Ojala, jotka ovat Juhani Ojalan lapsia ensimmäisestä avioliitosta.
Toimitusjohtaja Elsi Ojala on alkuperäiseltä ammatiltaan vaatetusteknikko ja valmistunut myöhemmin kauppatieteiden maisteriksi. Hän oli alkuvuosina töissä Himoksella, mutta valmistuttuaan siirtyi pääkaupunkiseudulle ja työskenteli pitkään elintarviketeollisuuden asiantuntijatehtävissä.
– Himoksella tarvittiin leveämpiä hartioita oheispalveluiden johtamiseen, niin palasin takaisin Päivin ja isäni pyynnöstä kymmenen vuotta sitten. Vuodesta 2018 olen ollut toimitusjohtajana, Elsi Ojala kertoo.
Jouni Ojala puolestaan kilpaili kansainvälisellä tasolla nopeuslaskussa, kunnes Jämsästä kävi kutsu, että häntä tarvittiin perheyritykseen uudeksi rinnepäälliköksi ja sittemmin rinnetoimintojen liiketoimintajohtajaksi.
Himos-Yhtiöiden omistus on kokonaan perheen käsissä. Hallituksen puheenjohtaja Juhani Ojala on edelleen pääomistaja, mutta operatiivisessa vastuussa on jo seuraava sukupolvi.
Sääriski on aina olemassa
Säällä on suuri merkitys hiihtokeskusalalle. Pakkasta pitää olla, mutta ei liikaa. Optimaalinen säätila kohteessa ei riitä, sillä jos lähtöseudulla sataa vettä, ei monikaan viitsi lähteä liikkeelle. Epäsuhta korostuu varsinkin päiväkohteissa, jonne ei majoituta ja varata matkaa ennakkoon.
Himos on Etelä-Suomen suurin hiihtokeskus, jonka asiakkaista merkittävä osa tulee päiväseltään pääkaupunkiseudulta. Varsinkin keväisin säätilojen erot tulevat esiin. Helsingissä aletaan valmistautua pyöräilykauteen, kun Jämsässä 240 kilometriä pohjoisempana vielä lasketellaan huippukuntoisilla kevätrinteillä.
Himoksen majoituskapasiteetti pitää kuitenkin huolen siitä, että rinteessä riittää talvisesongilla aina laskettelijoita.
– Hyvän ja huonon talven ero voi olla sään takia liikevaihdossa jopa 20 prosenttia, Elsi Ojala toteaa.
Ulkomailta tulee nykyään noin kahdeksan prosenttia asiakkaista, valtaosa Virosta. Sopivilla lauttavalinnoilla myös päiväreissut Virosta onnistuvat.
Painopiste talvessa
Himos Ski Resort on nimensä mukaisesti keskittynyt lumilajeihin. Se hoitaa rinteet, hissit, vuokraamon ja suksihuollon. Latuverkkoa ylläpitävässä poolissa se on mukana yhdessä Jämsän kaupungin ja paikallisten yritysten kanssa. Rinneravintolaakaan ei enää hoideta itse.
– Vuokrasimme ravintolatoiminnan viime kaudella HimosLomille, koska meidän ydinosaamisemme on rinnetoimintojen puolella. Koronan jälkeen kausihenkilökunnan löytäminen kävi myös yhä vaikeammaksi. HimosLomilla on alueella kuitenkin useampia ravintoloita, joissa henkilökunnalle on enemmän mahdollisuuksia ympärivuotiseen työhön, Elsi Ojala sanoo.
Moni hiihtokeskus on laajentanut toimintaansa sulan maan kaudelle esimerkiksi alamäkipyöräilyllä. Himos-Yhtiöt ei ole kesäaktiviteetteihin lähtenyt ainakaan vielä. Syynä on muun muassa vakituisen henkilökunnan työaikajärjestely, jossa he tekevät talvikaudella enemmän tunteja ja saavat vastaavasti pitkät kesälomat. Käytäntö on mahdollistanut muun muassa alueella asuvien maanviljelijöiden keskittymisen kesäisin viljelyyn ja talvisin rinneyhtiön töihin.
Valtaosa Himoksen kausityöntekijöistä tulee lähialueilta, mikä on suuri helpotus rinneyhtiölle, koska työntekijöiden asumisjärjestelyistä ei tule ongelmia.
– Meillä käy talvikaudella täältä kotoisin olevia opiskelijoita viikonlopputöissä, ja he pystyvät asumaan lapsuudenkodissaan. Himos on ollut monelle jämsäläiselle tai jämsänkoskelaiselle nuorelle ensimmäinen työpaikka, Elsi Ojala kertoo.
Kesäisin tehdään paljon kunnossapitotöitä ja käytännössä kaikki rakennustyöt, koska talvella huomio keskittyy lasketteluun. Edellisenä kesänä länsirinteille rakennettiin uusi neljän hengen tuolihissi.
Tämän kesän projektina on ollut uuden karavaanialueen rakentaminen, kun vanha alue jäi Osuuskauppa Keskimaan hotellityömaan alle.
– Karavaanialueiden mitoitukset ovat muuttuneet vuosien mittaan, ja vaunujen välisten suojaetäisyyksien pitää olla entistä suurempia. Samalla pystytimme karavaanareille uuden huoltorakennuksen alueen reunaan, Jouni Ojala sanoo.
Toinen kesätoimintaa rajoittanut tekijä on ollut välinevuokraamon ahtaus. Sinne ei ole mahtunut kesälajien välineitä, varsinkaan runsaasti tilaa vieviä polkupyöriä.
Välinehuollon kapasiteetti on ollut niin ikään melko pieni, ja se on keskittynyt lähinnä pitämään vuokravarusteet kunnossa. Toki asiakastöitä tehdään, mutta niiden määrää ei ole ollut mahdollista kasvattaa.
Vuokraamon tilanne näyttäisi vihdoin olevan helpottamassa, kun pitkään suunniteltua uutta palvelurakennusta päästään näillä näkymin rakentamaan ensi kesänä. Samalla olisi mahdollista laajentaa Ski Shopia, jossa nykyisellään on mahdollista pitää kaupan vain lasien ja käsineiden kaltaisia välttämättömyystarvikkeita.
– Kesällä olisi mahdollista hyödyntää mahtavia maisemiamme paremmin, vaikkapa pyörittämällä tuolihissiä näköalakävelyille. Meidän tuolihissimme on kaksisuuntainen, eli sillä pääsee myös alaspäin. Kesän palvelumuotoilussa meillä on vielä tekemistä, Jouni Ojala pohtii.
Kesätapahtumat muiden käsissä
Himoksen kesä ei ole kuitenkaan pelkän rinneyhtiön varassa. Himoksen mökkimajoittajien onneksi alueella tapahtuu ympäri vuoden, ja keskus tunnetaankin nykyään myös tapahtumistaan. Kesällä Himoksella on muun muassa useammat festivaalit, seurakuntien kesätapahtuma ja autoharrastajien kokoontumisia.
Alueella on 18-reikäinen golfkenttä ja ympärivuotisia oheispalveluita, kuten keilailua ja padelia tarjoava huvikeskus Willi Länsi.
Hiihtokeskusten matkailutuloista noin kymmenen prosenttia päätyy hissilippumyynnin kautta siellä toimivalle rinneyhtiölle. Muu menee ravintolapalveluihin, polttoaineisiin, majoittumiseen ja ostoksiin. Kuitenkin hiihtokeskusten investoinnit ovat perusedellytys sille, että alueelle ylipäätään tullaan.
Keski-Himoksen mustat rinteet saivat nimensä Keskimaa-yhteistyön mukaan: Vasemmalla Bonus-rinne, keskellä Keskimaa-rinne ja oikealla ABC-rinne.
Laajentumista monessa vaiheessa
Himos on rakentunut useassa osassa. Joulukuun lopussa 1984 avautui Pohjois-Himos, jonne valmistui kolme hissilinjaa ja viisi rinnettä.
Seuraavassa vaiheessa Himoksesta tuli kaksinapainen, kun Länsi-Himoksen ensimmäiset rinteet ja hissit valmistuivat. Etäisyyttä kahdella osakeskuksella oli reilu kilometri, ja alkuvaiheessa yhdysliikenne hoidettiin skibusseilla. Luoteisrinteet avattiin vuonna 2001, ja se oli alku pohjois- ja länsirinteiden yhdistämisille. Keski-Himoksen ensimmäinen osa avattiin 2006, ja samalla valmistuivat yhdysreitit, jolloin Länsi-Himoksesta pääsi laskemaan Pohjois-Himoksen ala-asemalle ja päinvastoin.
Himosvuorta ei ole vieläkään rakennettu täyteen, vaan mahdollisuuksia uusille rinteille olisi yhä. Maanmuoto on sellainen, että optimaaliseen rinneprofiiliin pääsemiseksi pitää maansiirtotöitä tehdä merkittävästi.
– Vuoren laki on kovin tasainen, sitten seuraa erittäin jyrkkä osuus, ja alaosa on taas loiva. Esimerkiksi Keski-Himoksen rinteiden huippuja on korotettu ja muotoiltu puunjalostusteollisuuden prosesseista ylijäävillä sivuvirroilla, Jouni Ojala kertoo.
Himoksella on sijaintiinsa nähden mustien eli kaikkein vaativimpien rinteiden osuus suurempi kuin missään muussa Suomen keskuksista.
– Tampparit kulkevat jyrkimmissä rinteissä vinssin avulla, ja tampparivalmistajan tilastoista kävi ilmi, että meillä oli enemmän vinssitunteja suhteessa koneen kokonaistunteihin kuin kellään muulla.
Himoksella melkein kaikki rinnekoneenkuljettajat laskettelevat itse. Varsinkin lautailevat tampparikuskit ymmärtävät oikeiden kallistusten merkityksen.
Alv-korotus näkyy hinnoissa
Liikuntapalveluiden arvonlisäverokanta muuttuu vuodenvaihteessa 10:stä 14 prosenttiin, mikä lisää painetta hissilippujen hinnankorotuksiin. Himoksella aikuisten päivälipun hinta nousee vuodenvaihteessa 50:stä 52 euroon. Hinta voi tuntua kalliilta, mutta Jouni Ojala avaa toisen näkökulman.
– Laskettelu voi olla kallis laji kokeilijalle, joka ostaa päivälipun, hankkii vaatteita, vuokraa kaikki varusteet ja maksaa matkat, mutta vakituisemman harrastajan kustannukset jäävät hyvinkin kohtuullisiksi. Ennakkoon ostettu kausikortti on maksanut itsensä jo kuuden laskupäivän aikana, eikä sen jälkeen hissinousuista tarvitse maksaa mitään.
Himoksen rinteiden 40-vuotisjuhlan kunniaksi Jämsän ekaluokkalaiset saavat kausikortin pelkän arvonlisäveron hinnalla. Tällä yritetään houkutella paikallisia lapsia liikunnan pariin ja ulkoilemaan.
Kausikorttikauppa onkin tärkeässä roolissa hiihtokeskuksille, koska se tuo kassavirtaa ennen kauden alkamista, jolloin muuta tuloa ei vielä kerry.
Himoksella muita hiihtokeskuksia ei pidetä niinkään kilpailijoina kuin täydentävinä palveluina.
– Meidän kilpailijoitamme eivät suoranaisesti ole muut keskukset, vaan muu vapaa-ajan tarjonta ja esimerkiksi suoratoistopalvelut sekä kotiin kuljetettava ruoka. Jos perhe laskettelee jossakin muussa keskuksessa, se tulee todennäköisesti jossain vaiheessa myös Himokselle, sisarukset pohtivat.
Kauden alussa kuluja on paljon
Lumetus on laskettelukeskusten elinehto, eikä Suomessa luonnonlumen varassa toimi kuin yksi keskus eli Pallas. Luonnonlumi ei kestä kulutusta samalla lailla kuin tykkilumi, ja laskettelurinteissä kulutusta tulee varsinkin kapeisiin ja jyrkkiin kohtiin. Lumitykkien hyötysuhde on parhaimmillaan noin –10 asteessa, mutta pikkupakkasellakin voidaan lumettaa. Himoksella lumetukseen tarvittava vesi otetaan rinteiden etupuolella olevasta Patalahdesta, jonne myös sulavesi palautuu.
– Vesi on meillä ainoastaan lainassa talven ajan. Jos vesi otettaisiin rinteiden toiselta puolelta, ympäristölupien kanssa voisi olla mutkikkaampaa, sillä alueen vesitasapaino muuttuisi, Jouni Ojala sanoo.
Himoksella on sekä kiinteitä hybridilumetuslaitteita että siirrettäviä lumitykkejä, joita varten täytyy vetää letkut vesipisteistä. Lumetus kestää alkutalvesta noin pari kuukautta, minkä jälkeen työntekijät siirtyvät hiihtokeskuksen muihin tehtäviin.
Siirrettävistä lumitykeistä on ollut hyötyä muillekin. Kun aikoinaan paikallisten viljelijöiden pellot kärsivät kevätkuivuudesta, hiihtokeskuksen tykit otettiin sadetuskäyttöön pelloille.
Lumetus kuluttaa paljon energiaa, mutta yksi keskuksen perustajan, Juhani Ojalan, oivalluksista liittyy lumetuksessa syntyvän lämmön talteenottoon.
– Lunta tehdään puhaltamalla vesisuihkun joukkoon paineilmaa sopivassa pakkassäässä. Paineilman valmistamisessa kompressoreissa syntyy lämpöä, joka tavallisesti haihtuu taivaan tuuliin. Meillä kompressorit ovat huoltorakennuksissa rinteen alapuolella, ja niiden tuottama lämpö menee suoraan rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Järjestelmä on säästänyt kulunsa moneen kertaan, Jouni Ojala kertoo.
Teollisuuden sähkövero olisi oikeudenmukainen
Himos-Yhtiöt on ollut keskeisesti mukana MaRan hankkeessa lumetukseen käytettävän energian sähköveron alentamiseksi samalle tasolle kuin teollisuudessa.
Lumitykkejä käytetään muun muassa metsä- ja kaivosteollisuudessa, ja siellä sähköveroa maksetaan 0,05 c/kWh. Kotitaloudet, julkinen sektori, maataloussektori sekä palvelutoiminnot maksavat sähköveroa 2,253 c/kWh.
– Sähköveroluokalla olisi todellista merkitystä hiihtokeskuksen kuluihin, sillä energiaa kuluu vuosittain noin 3000 MWh, josta noin puolet kuluu lumetukseen. Verottaja on perustellut korkeampaa veroluokkaa sillä, että lumetusta ei voi erottaa muusta keskuksen käyttämästä energiasta, mutta lumetukselle voidaan helposti rakentaa oma sähkömittari, Jouni Ojala perustelee.
Elämän kohokohdat Himoksella
Himos henkilöityy vahvasti perustajiinsa Juhani Ojalaan ja Päivi Kuokkaseen, jotka ovat yhä omistajia ja mukana yhtiön hallituksessa.
Juhani Ojala työskenteli 1980-luvun alussa Rukalla paikallisjohtajana, kun hän tutustui silloisen maanmittaushallituksen johtoon. Ruka oli hänen havaintojensa mukaan liian kaukana Etelä-Suomen suurista kaupungeista, joista tuli kuitenkin valtaosa laskettelun harrastajista.
Ojala alkoi määrätietoisesti etsiä Tahkovuoren eteläpuolelta alueita, joissa olisi muun muassa lasketteluun riittävä korkeusero, rinteiden pituus, rinteiden ilmansuunta, hyvät etäisyydet ja yhteydet Etelä-Suomeen sekä perustaajaman läheisyys.
– Katselin maanmittaushallituksen valopöydillä lukemattomia karttalehtiä, ja löysin viisi mahdollista kohdetta. Himos oli kaikilla kriteereillä paras, ja se sijaitsi vieläpä seitsemän kilometrin päässä kotitalostani. Silti en ollut tiennyt siitä aikaisemmin.
Perustamisvaiheessa piti ratkaista, tehtäisiinkö keskus omille vai vuokramaille. Etelä-Suomessa maanomistus on pirstaloitunutta, ja neuvotteluja oli käytävä useamman maanomistajan kanssa.
Koska hiihtokeskuksen rakentaminen on pääomaintensiivistä työtä, ratkaisu oli pitkäaikaisissa maanvuokrasopimuksissa. Jos vaihtoehtona oli maan ostaminen tai hissin rakentaminen, valitsimme aina hissin, Juhani Ojala sanoo.
Aluksi Jämsän kaupunki ja maanomistajat suhtautuivat keskuksen rakentamiseen uteliaan positiivisesti, mutta myöhemmissä vaiheissa on ollut kosolti vaikeuksia. Kaavoitukseen ja sopimuksiin liittyviä erimielisyyksiä on käsitelty eri oikeusasteissa lukuisia kertoja, ja ilman näitä riitoja alueen kehittäminen voisi olla paljon pitemmällä.
Iso asia saavutettavuudelle on muutama vuosi sitten valmistunut 9-tien uusi eritasoliittymä, jonka ansiosta tielle ei enää kerry jonoja, ja pois lähteminen sujuu helpommin ja turvallisemmin.
Juhani Ojala on tehnyt alkuvaiheessa kaukonäköisiä päätöksiä, joista on ollut myöhemmin paljon iloa. Esimerkiksi rinteiden suunta kohti pohjoista pitää ne kunnossa huomattavasti pidempään, kun kevätaurinko ei osu niihin kohtisuoraan. Hissilinjojen tuplaus auttaa vähentämään ruuhkia, ja jos toinen hisseistä menee epäkuntoon, toisella pääsee silti ylös.
Keskeisimpiä oivalluksia oli keskittyminen lapsiin ja perheisiin.
– Laskettelu oli 1980-luvun alkuvuosina tenniksen kaltainen eliitin harrastus, mutta halusimme tehdä siitä kaiken kansan lajin, jota perheet voisivat tehdä yhdessä, Päivi Kuokkanen kertoo.
Lasten laskettelunopettelun kynnyksen madaltamiseksi keskeistä olivat oikean kokoiset ja helppokäyttöiset hissit. Sittemmin Himos on rakentanut kokonaisen lastenmaailman – kahden hehtaarin laajuisen Lumilan, jossa on useampia rinteitä, naru- ja sompahissi sekä pari mattohissiä ja erillinen pulkka- ja tuubimäki.
Himoksella on viime vuosina satsattu myös snow parkkeihin oman parkkimanagerin ja suorituspaikkojen laajentamisen myötä.
– Kun perheet valitsevat mihin keskukseen tulevat, temppuilusta innostuneilla lapsilla ja nuorilla on paljon sananvaltaa. Liian isoja ja hurjia hyppyreitä ei kuitenkaan tarvita, koska niissä uskaltavat laskea vain harvat.
Himosta alusta pitäen pyörittäneiden Ojalan ja Kuokkasen elämän kohokohdat, kuten avioliittoon vihkiminen ja yhteisen lapsen Joonan ristiäiset, on pidetty Himoksen rinteessä. Laskettelu on edelleen tärkeässä roolissa molempien elämässä. Ojalalle kertyi viime kaudella reilut 1300 hissinousua ja Kuokkaselle 1500.
Fakta: Himos-Yhtiöt Oy
- Omistajat: Juhani Ojala ja Päivi Kuokkanen yhteensä 75 %, Elsi, Jouni ja Joona Ojalan yhtiö 20 %, 5 % jakautuen lapsille ja Juhanin veljelle Jorma Ojalalle.
- Toimitusjohtaja: Elsi Ojala
- Henkilöstö (2022–23): 20 kokoaikaista, 114 kausityöntekijää
- Liikevaihto (2022–23) 6 943 000 euroa
- Liiketulos (2022–23) 886 000 euroa
Uusi hotelli lisää majoituskapasiteettia
Osuuskauppa Keskimaa rakentaa paraikaa huoneistohotellikokonaisuutta Himoksen Länsirinteiden juurelle. Alueelle rakennetaan kolmen kiinteistön kokonaisuus, joihin tulee 121 huoneistoa. Kussakin on 1–3 makuuhuonetta, tupakeittiö ja sauna. Vuodepaikkoja on yhteensä lähes 500. Kokonaisuus on tarkoitus saada valmiiksi marraskuuhun 2025 mennessä. Investoinnin arvo on noin 32 miljoonaa euroa, ja sen myötä alueen majoituskapasiteetti kohoaa noin 5500 vuodepaikkaan.
Huoneistohotelli helpottaa erityisesti yksittäisten lyhytaikaisten majoittujien tilannetta, sillä mökkimajoituksessa, joissa valtaosa alueen vuodepaikoista on, tarjolla on lähinnä perhe- tai ryhmämajoitusta ja yli yhden päivän viipymisiä.
Himoksella uskotaan perheeseen
16.10.2024
Lue lisää
Baarien ystävä on monessa mukana
05.09.2024
Lue lisää
Luonto on luksusta
04.06.2024
Lue lisää
Taukojen tarve ei katoa
22.04.2024