Hallituksen valmistelemasta valmiuslain uudistamisesta on laadittu yli 600-sivuinen mietintö, josta pyydettiin lausuntoja helmikuussa. Mietinnössä esitetään, että valtioneuvoston kanslia saa vastuun kriisijohtamisesta ja toimintatapojen uudistamisesta sellaisiksi, että niitä voidaan ja osataan soveltaa tulevissa kriiseissä. MaRa kannatti toimintavaltuuksien selkeyttämistä ja korosti yritysten sitouttamista poikkeusolojen toimintaan.

Matkailu- ja ravintola-alaan kohdistui korona-aikana pitkäaikaisia ja toimintaa erittäin paljon haittaavia rajoituksia. Toimialan näkökulmasta poikkeusolojen päätöksentekoon liittyvät toimintavaltuudet olivat epäselviä ja koordinaatio riittämätöntä, mikä johti osittain sekavaan ja jopa ristiriitaiseen päätöksentekoon.

Valmiuslakia koskevassa mietinnössä tunnistetaan korona-ajan päätöksenteon puutteet ja todetaan, että tulevaisuudessa on varmistettava, että avoin, ennakoiva ja riittävä yhteistoiminta, valmistelu ja johtaminen käynnistyvät ajoissa. Lisäksi tarvitaan ennakkoon suunniteltu päätoiminen taho, joka huolehtii, että asioita valmistellaan, toimeenpannaan ja seurataan aktiivisesti.

Mietinnössä korostetaan valtioneuvoston ja presidentin yhteistoimintaa poikkeusoloissa. Myös eduskunnan tietojensaantia on parannettava, ja poikkeusolojen käyttöönottamista koskevat asetukset on perusteltava huolellisesti. MaRa piti esitystä hyvänä ja katsoi, että koordinoidumpi johtaminen ja tavoitteiden asettaminen johtavat siihen, että yritysten ja kansalaisten on helpompi hyväksyä poikkeustoimet.

Toimintatavat suunniteltava etukäteen

MaRa totesi lausunnossaan, että ruokahuollon poikkeusolojen suunnittelussa on hyödynnettävä vuoden 2024 alusta perustetun ruokapalvelupoolin työtä. Poolin työtä ohjaa Huoltovarmuuskeskus, ja sen toiminnassa on mukana suuri joukko yksityisiä ja julkisia yrityksiä sekä ruokapalvelujen tarjoajia.

Valtionhallinnon organisaatio on uudistunut vuoden 2026 alusta merkittävästi. Siksi poikkeusolojen toiminta on suunniteltava monilta osin uudelleen. Elinkeinoelämä voidaan sitouttaa poikkeusolojen toimintaan jakamalla yrityksille riittävä tilannekuva ja järjestämällä harjoituksia, joihin yritykset voivat osallistua.

Varautumisvelvollisten on laadittava suunnitelmat ja mainittava yhteistyötahot, jotka vastaavat poikkeusolojen aikaisesta toiminnasta. Esimerkiksi väestönsiirtojen yhteydessä ruokahuollosta vastaavien toimijoiden on tiedettävä, kuka vastaa päätöksenteosta, ja miten toiminta saadaan käynnistettyä viivytyksittä.

Ruokapalveluilla on nykyisin merkittävä rooli eri väestöryhmien ravitsemuksen turvaamisessa. Julkisissa palveluissa tarjotaan vuosittain noin 350 miljoonaan ruoka-annosta, joka on noin miljoona ateriaa päivässä. Erityisesti sairaaloissa, vankiloissa ja vanhustenhuollossa tarjottavista aterioida on pystyttävä huolehtimaan poikkeusolojenkin aikana. Tämä voi edellyttää sitä, että julkisille palveluille määritetään ostokiintiöt, joiden avulla turvataan riittävien palvelujen tarjoaminen.

Yrityksille tiukkoja velvoitteita poikkeusaikoina

Poikkeusoloissa on mahdollista asettaa yrityksille ja kansalaisille rajoituksia ja velvoitteita, joita on noudatettava poikkeusolojen aikana. Tällaisia voivat olla ostoluvat, hintasäännöstely tai raaka-aineiden hankintojen ohjaaminen.

Ostolupien käyttöönottaminen edellyttää hyvää käsitystä markkinoiden toiminnasta ja ostolupien vaikutuksista markkinaan. MaRa totesi, että ostolupiin liittyvät varautumissuunnitelmat on laadittava yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, ja niiden käyttämistä on harjoiteltava, jotta saadaan käsitys siitä, miten järjestelmä toimisi käytännössä.

Hintasäännöstelystä päätettäessä on otettava huomioon tuotantokustannukset ja tilanne markkinoilla. Lisäksi on arvioitava sitä, voiko liian tiukka sääntely johtaa resurssien kohdistumiseen toisin, jolloin tuotetta ei enää saatettaisi markkinoille.

Ruoantuotannon turvaamisessa on vältettävä tuotekohtaista ohjaamista ja pyrittävä ylläpitämään ja lisäämään kapasiteettia sekä ohjaamaan raaka-aineita huoltovarmuuden kannalta tärkeisiin yrityksiin. Eri toimialojen huoltovarmuuspooleissa voidaan suunnitella poikkeusolojen tuotannon järjestämistä.

Mietinnössä todetaan, että valmiuslain soveltamisen vaikutuksia elinkeinoelämälle ja kansalaisille tulee arvioida säännöllisesti poikkeusolojen aikana ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin, joilla lain vaikutuksia lievennetään ja hyvitetään. Tämä on tärkeää siitäkin syystä, että laissa ei taata täyttä korvausta toimenpiteiden aiheuttamista taloudellisista menetyksistä.