Vartioimisliike- ja järjestyksenvalvojatoimintaa arvioinut sisäministeriön työryhmä ehdottaa, että yksityisistä turvallisuuspalveluista annetusta laista poistetaan mahdollisuus asettaa tilaisuuksiin tilapäisiä järjestyksenvalvojia, joilla ei ole suoritettuna järjestyksenvalvojan peruskoulutusta.

MaRa vastustaa ehdotusta, koska tilapäiset, kortittomat järjestyksenvalvojat ovat välttämättömiä tapahtumille. MaRa vastustaa myös työryhmän perusteettomia ehdotuksia alan koulutusvaatimusten kiristämisestä.

Tilapäisiä järjestyksenvalvojia käytetään varsinaisten järjestyksenvalvojien apuna esimerkiksi kesätapahtumissa. Monesti tapahtumanjärjestäjät hankkivat tilapäiset järjestyksenvalvojat urheiluseuroista. He toimivat tapahtumassa vapaaehtoisina,  ja yhdistys saa tapahtumanjärjestäjältä korvauksen osana varainhankintaansa.

Nykyisin poliisilaitos voi hyväksyä ns. tilapäiseksi järjestyksenvalvojaksi yksittäiseen tilaisuuteen tai saman järjestäjän samassa paikassa järjestämiin saman luonteisiin tilaisuuksiin enintään neljäksi kuukaudeksi henkilön, jolla ei ole suoritettuna järjestyksenvalvojan peruskoulutusta. Poliisilaitokset hyväksyvät tilapäisiä järjestyksenvalvojia pieniin ja suuriin urheilu- ja kulttuuritapahtumiin ympäri Suomen. 

Todellinen määrä  raportoitua suurempi

Ehdotuksen mukaan kaikilta järjestyksenvalvojilta edellytettäisiin jatkossa vähintään järjestyksenvalvojan peruskoulutusta. Työryhmän mukaan muutoksesta aiheutuvaa lisätaakkaa ei voitaisi pitää kohtuuttomana ottaen huomioon tilapäisten järjestyksenvalvojien vähäisen määrän suhteessa järjestyksenvalvojien kokonaismäärään.

Raportissa todetaan, että vuoden 2022 lopussa hyväksyntöjä oli voimassa 237 ja vuoden 2021 maaliskuussa 224. Luvut eivät vastaa todellista asiantilaa, koska tarkasteluajankohdat maaliskuu ja joulukuu jättävät tilastojen ulkopuolelle kaikki kesän festivaali-, kulttuuri- ja urheilutapahtumiin hyväksytyt järjestyksenvalvojat.

Poliisilaitokset ovat toimittaneet tietopyynnön perusteella tiedon vuonna 2022 hyväksytyistä tilapäisistä järjestyksenvalvojista. Poliisilaitoksilta saadut lukumäärät ovat huomattavasti korkeammat kuin raportissa todetaan, sillä tilapäisiä järjestyksenvalvojia hyväksyttiin vuonna 2022 lähes 4 000.

Aiheuttaisi lisäkustannuksia

Jos tilapäisiltä järjestyksenvalvojilta vaadittaisiin jatkossa järjestyksenvalvojan peruskoulutusta, se edellyttäisi, että he joutuisivat suorittamaan monta sataa euroa maksavan monipäiväisen koulutuksen. Tapahtumajärjestäjien ja tilapäisiä järjestyksenvalvojia toimittavien yhdistysten kulut nousisivat kohtuuttomalla tavalla, koska koulutuksesta aiheutuvat lisäkulut tulisivat niiden maksettavaksi. Lisäksi tehtäviin hakeutuvien määrä romahtaisi, mikä vaarantaisi kulttuuri- ja urheilutapahtumien järjestämisen. 

Voimassa olevan lain nojalla poliisilaitos määrittää, kuinka monta kortillista järjestyksenvalvojaa tapahtumassa on oltava tilapäisten järjestyksenvalvojien ohella. Kouluttamattomien järjestyksenvalvojien enimmäismäärä suhteessa koulutettuihin arvioidaan tapauskohtaisesti,  ja poliisilaitokset ja tapahtumanjärjestäjät käyvät asiasta vuoropuhelua.

Tilapäisten järjestyksenvalvojien käyttö tapahtumissa ei ole aiheuttanut turvallisuus- tai järjestyksenvalvontapuutteita. Vakiintuneet ammattimaiset tapahtumajärjestäjät ja turvallisuusalan palveluntarjoajat huolehtivat siitä, että kortittomat järjestyksenvalvojat perehdytetään tehtäviin.

MaRa on lausunnossaan sisäministeriölle vaatinut, että kouluttamattomien järjestyksenvalvojien käyttö tapahtumissa tulee sallia jatkossakin. Vastaavan lausunnon ovat antaneet useat kulttuuri- ja urheilutapahtumia edustavat tahot.

Työryhmä kiristäisi koulutusvaatimuksia

Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella työryhmän asettamisen syynä ovat olleet asiakkaan kuolemaan johtanut vartijoiden voimankäyttötilanne kauppakeskuksessa ja pääradan asemien järjestyksenvalvojien epäilty väkivaltaisuus.

Työryhmän raportissa esitetään kaikkien järjestyksenvalvojien peruskoulutusten pidentämistä ja pakollista voimankäyttövälineiden kertauskoulutusta myös muille kuin yksityisen turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa työskenteleville järjestyksenvalvojille, jotka kantavat voimankäyttövälineitä. Lisäksi ehdotetaan, että poliisilaitoksen harkintaan perustuvan voimankäytön lisäkoulutus tehtäisiin pakolliseksi kaikille järjestyksenvalvojille.

Työryhmä perustelee koulutusvaatimuksien pidentämisen tarvetta sillä, että yleisesti ottaen perusoikeuksiin puuttumisen mahdollisuus on järjestyksenvalvojan työssä vartijan työtä suurempi.

MaRa korostaa, että työvoimapula koskee myös järjestyksenvalvonta-alaa. Hallituksen ei tule koulutusta pidentämällä vaikeuttaa yritysten ja tapahtumien mahdollisuutta saada palvelukseensa uusia järjestyksenvalvojia. Nykyinen koulutus antaa hyvät perusvalmiudet, ja osaaminen kehittyy käytännön työssä. Raportista ei voi tehdä johtopäätöstä, että nykyinen peruskoulutus olisi riittämätön. Voimankäytön ja sen välineiden lisäkoulutuksen säätäminen pakolliseksi kaikille järjestyksenvalvojille ei ole myöskään perusteltua.