Verkkokaupan ja indismatkailun kasvu ravistelee perinteistä matkailubisnestä, esimerkkinä Thomas Cookin konkurssi. Kuinka paljon tällaiset muutokset vaikuttavat Lapin matkailuun?

Konkurssin jäljet näkyvät varmasti aurinkorannoilla mutta eivät Suomessa. Olimme Thomas Cookin suurin tuottaja Lapissa, mutta aika vähän konkurssilla oli vaikutusta meihin. Heidän asiakkaansa siirtyivät muille matkanjärjestäjille. Lapissa ryhmämatkailun suosio säilyy, koska kansainvälisille perheille ja ryhmille pakettimatka on todella hyvin rakennettu tuote. Indismatkailu on siellä lisäarvon asemassa.

Löytyykö sinulta viisasten kiveä Lapin matkailun ympärivuotisuuden kasvattamiseksi?

Kesä oli joskus tosi hyvä tuote, joten ei ole mahdoton ajatus, että se saataisiin kunnolla lentoon. Matkailijoilla on kiinnostusta myös kesän luontoilmiöitä kohtaan, eikä tietyille asiakasryhmille ole niin suurta merkitystä, tulevatko ne kesällä vai talvella.

Kesän kasvattamiseksi tehdään yhteistyötä ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa muun muassa Visit Arctic Europe -markkinointihankkeessa. Uskon, että kesä nousee, kun palvelut ovat ensin auki ja saavutamme tietyn asiakasmassan, joka palveluita myös käyttää. Ympärivuotisuuden kasvattaminen olisi myös ympäristöystävällistä, sillä saisimme lisäarvoa olemassa olevalle kapasiteetille.

Millaisena arvelet Lapin matkailun kasvun jatkuvan? Kuinka paljon potentiaalista on vielä käyttämättä?

Maailmassa on niin paljon ihmisiä, ettei kasvulle siinä mielessä ole ylärajaa. Enemmän kyse on siitä, mitä haluamme tehdä ja mitä emme. Toivon, että emme lähde muuttamaan omaa kulttuuriamme palveluiden tuottamisessa. Se vaara on, jos jotkut muut tekevät Lapin matkailua omalla kulttuuritaustallaan. Lapissa ei ole yhtään oikeasti isoa ulkomaista matkailutoimijaa, ja hyvä niin. Emme halua pilata tuotettamme millään sivuseikkailulla ja näyttää muulta kuin aidolta Lapilta. Tärkeitä arvoja ovat myös turvallisuus, vastuullisuus ja luonnon kunnioittaminen.

Mitkä asiat uhkaavat Lapin matkailun elinvoimaa?

Pidän käsittämättömänä, että Rukan ja Ylläksen kaivoshankkeita viedään eteenpäin, vaikka niiltä puuttuu paikallinen sosiaalinen hyväksyntä. Uskallan väittää, että esimerkiksi Ylläksellä tullaan pitkässä juoksussa luomaan enemmän luontomatkailuun kuin kaivostoimintaan liittyviä työpaikkoja. Ylläksen matkailulle on jo aiheutunut haittaa kaivoshankkeesta.

Olet kritisoinut myös Metsähallituksen maavuokrien korotuksia ja hakkuutoimintaa.

En ole tyytyväinen Metsähallituksen toimintaan. Esimerkiksi Ylläksellä Metsähallitus on estänyt ja hidastanut yrityksemme toimintaa jatkuvasti. Se on valitettavaa. Valtion liikelaitos ei saisi hidastaa alueellista kasvua eikä arvonlisäveron tuottojen ja työllisyyden kehittymistä niin kuin Metsähallitus on tehnyt.

Lapin matkailun imagon ja brändin kannalta hakkuut ovat ongelmallisia. Hiilijalanjälkeä ja Lapin mainetta ajatellen on aika lyhytnäköistä, että Metsähallitus hakkaa metsää vuositasolla noin 300 miljoonalla eurolla ja tulouttaa valtiolle noin 100–150 miljoonaa.

Kerron esimerkin. Muonion korkeudella on vanha metsä, jonka arvo on tuhat euroa hehtaarilta. Kun puu kasvaa siellä 100 vuotta, metsän arvo on 10 euroa vuodessa. Siitä voidaan miinustaa vielä harvennushakkuut ja muut metsätaloustyöt. Jokainen voi miettiä, onko se metsä silloin arvokkaampi pystyssä vai kaadettuna.

Mitä mieltä olet maan nykyisen hallituksen hallitusohjelmasta matkailuyrityksen näkökulmasta?

Hintakilpailukykyämme ei saa pilata. Toimialan verotus on jo nyt niin raskasta, että uudet verot ja nykyisten verojen korotukset heikentäisivät alan työllisyyttä ja elinvoimaa. Suomi on muuhun maailmaan nähden kuin saari, joten kansallinen lentovero vaikuttaisi koko elinkeinoelämään, ei pelkästään matkailuun. Hiilijalanjäljen pienentäminen täytyy hoitaa muilla keinoilla, ja siihen löytyy ratkaisuja esimerkiksi metsäpuolelta. 

Korkea alkoholiverotus on pään pensaaseen laittamista ja Viron matkailun suosimista, sillä Suomesta pakenee valtava rahamäärä. Alkoholiverotuksen keventäminen olisi järkevää aloittaa anniskelun arvonlisäverotuksen alentamisesta. Jos ruokaa ja juomaa myytäisiin enemmän ravintoloissa, saisimme hinnoistamme kilpailukykyisempiä – myös ulkomaankaupan näkökulmasta. Mitä kannattavampaa ravintolatoiminta on, sitä enemmän alan yritykset työllistävät. Tämä hallitus hakee työllisyyden kasvua: anniskelun alv:n alentaminen olisi helppo toteuttaa niin, että kaikki hyötyisivät.

Välillä esille nouseva arvonlisäverokantojen harmonisointi, käytännössä merkittävä nostaminen nykyiseen verrattuna, olisi toteutuessaan erittäin haitallinen ja iskisi kovaa matkailun kannattavuuteen. Suomeen tulevat kansainväliset matkailijathan ovat käytännössä vientiä, mutta ainoana toimialana me maksamme arvonlisäveroa tästä viennistä.

Airbnb:n kohdalla harmaan talouden ja kontrollin puutteen ongelmat ovat selkeitä. Pelisääntöjen pitää olla samat kaikille.

Valtion arvostus matkailua kohtaan voisi olla euromääräisesti toista luokkaa matkailun markkinoinnissa. Nykyisillä panostuksilla ei pitkälle pötkitä maailmanmarkkinoilla. Valtion kannaltahan tilanne on positiivinen: toimiala maksaa valtavat määrät veroja, joista kovin paljoa ei palaudu elinkeinon käyttöön.

Pidätkö Visit Finlandin määrärahoja siis liian pieninä?

Resurssit ovat aivan liian pienet suhteessa siihen, että tehtävänä on markkinoida koko maata. Lapissa yksityisen sektorin markkinointirahat ovat todennäköisesti moninkertaiset valtion panostukseen verrattuna. Markkinoinnin rinnalla pitää satsata tuotekehitykseen. Lappi on hyvä esimerkki siitä, kuinka matkailun tuotekehitystä tehdään luonnon ehdoilla. Asiakkaat ovat valmiita maksamaan luonnon ja luontoilmiöiden katsomisesta niitä tuhoamatta.

Millaisin miettein katsot taaksepäin sitä, mitä olet saanut tähän asti aikaan matkailualalla?

Minulla olisi ollut muitakin uravaihtoehtoja, mutta en ole katunut tätä tietä. Tämä on ollut hyvin mielenkiintoista, monisäikeistä ja sosiaalista elämää. Monista asioista on kiittäminen paitsi omaa henkilöstöä myös muita ihmisiä, jotka ovat mahdollistaneet yrityksen etenemisen. Esimerkkejä on lukuisia: meidät on haluttu johonkin hotelliin vuokralle, on järjestynyt rahoitusta tai syntynyt uutta kauppaa hyvien asiakaskontaktien kautta.

Miltä konsernin tulevaisuus näyttää?

Seuraava hotellimme rakentuu Tampereen kansiareenaan. Se ei välttämättä jää viimeiseksi, sillä meillä on hankkeita vireillä muissakin yliopistokaupungeissa.

Kunniakrouvarin arvonimi myönnetään kerran vuodessa MaRan liittokokouksen yhteydessä alalla erityisen ansioituneille henkilöille. Arvonimen saajalle luovutetaan pronssista valmistettu krouvarin avainriipus. Arvonimen saajat valitsee MaRan hallituksen työvaliokunta.