Sesonkiyrityksillä kestää vuosia toipua kesän menetyksistä

Sesonkiyrityksillä kestää vuosia toipua kesän menetyksistä

  • Teksti: Jussi Rasimus
  • Kuvat: Haastatellut yritykset

Edes piristyvä loppusesonki ei korvaa kesästä elävien matkailuyritysten alkukauden peruuntumista. Yrityskysynnän toivotaan elpyvän syksyä kohti.

Suomessa toimii runsaasti matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä, jotka tekevät käytännössä koko vuoden liikevaihtonsa muutaman kesäkuukauden aikana. Kuluvasta kaudesta on muodostumassa erityisen hankala: kolmasosa sesongista on peruuntunut kokonaan ja kesäkuun alusta on toimittu rajoitetulla kapasiteetilla. Kolme kausiyritystä – Särkänniemi, Royal Line ja Strandbo Group – kertovat, millainen kesästä on odotettavissa ja mitä elpymiseen vaaditaan.
 

Särkänniemi: Uusia tukimuotoja tarvitaan vielä

Särkänniemen elämyspuisto avasi porttinsa 13. kesäkuuta hyvin erilaisissa tunnelmissa kuin vielä alkuvuodesta odotettiin. Kesän ennakkomyynti oli ennen koronaviruksen leviämistä reilusti edellä viime vuotta, joten kaudesta ennakoitiin tulevan erityisen hyvä.

Sellaista tästä kesästä ei tule vaan myynnillisesti todennäköisesti kaikkien aikojen huonoin. Särkänniemi on ottanut alkuvaiheessa sisään vain 20 prosenttia normaalista asiakaskapasiteetista. Se tarkoittaa noin 3 000 asiakasta päivässä. Edellisinä kesinä alueella on ollut parhaimmillaan noin 19 000 asiakasta päivässä.

– Meille ei ole asetettu maksimikävijämäärää, koska emme ole tapahtuma vaan 12 hehtaarin alue. Olemme halunneet asiakasmäärää rajoittamalla varmistaa, että avaaminen sujuu hyvin. Uskon sen edesauttavan myös asiakkaiden turvallisuudentunteen palautumista, Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä kertoo.

Kun koronan leviäminen lukitsi Suomen poikkeusoloihin maaliskuussa, ei ollut varmaa, saisivatko huvipuistot avata oviaan tänä kesänä lainkaan. Särkänniemessä koronan rantautumista Suomeen ounasteltiin jo helmikuussa, jolloin yritys myös aloitti oman varautumissuunnitelmansa tekemisen.

– Tiesimme koko vuoden liikevaihtomme olevan vaarassa. Särkänniemi on vakavarainen yritys, jolla on hyvä kassa, mutta sesonkiluonteemme takia kassa on tyhjimmillään juuri maalis-huhtikuussa, Seppälä sanoo.

Välttääkseen rahojen loppumisen, pankkipalvelujen ruuhkautumisen ja lainojen hinnannousun, Särkänniemi hankki hyvissä ajoin lisärahoituksen, joka vastasi puolta normaalivuoden liikevaihdosta.

– Sillä varmistimme, että selviydymme tästä vuodesta hengissä. Lisäksi saimme omistajaltamme kassalimiitin käyttöömme.

Varautumisstrategiaan kuului kaksi muutakin elementtiä, sillä huvipuistoliiketoiminta on vahvasti sekä pääoma- että henkilöintensiivistä.

Ensin puisto laitetiin keväällä kuntoon mahdollista avaamista varten. Sitten satapäinen ympärivuotinen henkilökunta lomautettiin. Töissä jatkoivat vain pääluottamusmies ja eläintenhoitaja sekä osa-aikaisesti muutama johtoryhmän henkilö valmistelemassa mahdollista avaamista.

– Lomautusten antaminen on henkisesti raskasta, mutta paljon raskaampaa on lomautetuksi joutuminen. Erityisen ikävän lomautuksista teki se, että henkilökunta tiesi jo puistoa kunnostaessaan, että sen perään kaikki lomautetaan. Yrityksemme työntekijöistä kertoo paljon, että hommat hoidettiin silti viimeisen päälle, Seppälä kiittää henkilökuntaansa.

Särkänniemi ei tehnyt tälle kaudelle merkittäviä huvilaitehankintoja. Miljoonaluokan investointi tehtiin Näsinneulan uusiin, kotimaisiin elämyshisseihin.

Huhti-toukokuussa näytti siltä, että maan hallitus joutui tekemään koronarajoitusten purkamiseen liittyviä päätöksiä lyhyellä aikataululla ja kovan paineen alla.

– Huvipuistojen pelkona oli toimialan unohtuminen päätöksenteossa ja joutuminen samaan nippuun tapahtumille asetettujen kävijämäärärajoitusten kanssa, Seppälä kertoo.

Jos yleisötilaisuuksille tuolloin asetetut ihmismäärärajoitukset olisivat koskeneet myös huvipuistoja, portteja ei olisi kannattanut avata lainkaan.

– Johdan kansainvälisen huvipuistoliiton EMEA-aluetta, ja keräsimme omien sekä EU:n ja WHO:n asiantuntijoiden avulla faktoihin perustuvan ohjeistuksen, kuinka huvipuistot toimivat turvallisesti pandemian aikana. Niiden pohjalta MaRan huvipuistoryhmä laati ohjeistuksen Suomeen. Luulen, että se toi päättäjille varmuuden antaa huvipuistojen avata ovensa siten, että väkimäärä suhteutetaan käytössä olevaan tilaan, Seppälä sanoo.

Särkänniemen liikevaihdosta syntyy normaalioloissa 90 prosenttia touko-elokuussa. Viime vuonna liikevaihto oli 21 miljoonaa euroa. Tämän vuoden liikevaihtoennuste on alle kahdeksan miljoonaa. Pudotus on karu. Tilikaudesta on tulossa raskaasti tappiollinen.

– Uskon, että pystymme kattamaan muuttuvat kulut kesän osalta, mikä taannee työpaikkojen säilymisen. Ellei meillä olisi taustalla todella hyvä tilikausi eikä yhtiömme olisi näin vakavarainen, olisi riskinä, että menisimme nurin syksyllä. Selviämme tästä, mutta kesän menetyksistä kestää monta vuotta toipua, Seppälä arvioi.

Varsinkin toukokuun luokkaretkien peruuntumiset olivat Särkänniemelle merkittävä taloudellinen takaisku. Toukokuu on tuonut tyypillisesti lähes neljänneksen koko vuoden liikevaihdosta.

– Olimme suljettuna myös kesäkuun alkupuolen, joten liikevaihdon menetykset ovat olleet 8–10 miljoonaa euroa, Seppälä ilmoittaa.

Yritysasiakkaat ovat toinen merkittävä alkukauden asiakasryhmä. Lähes kaikki kevään yritystapahtumat on kuitenkin saatu siirrettyä syksyyn.

– Pidennämme kauttamme syksyllä, mutta se ei paikkaa toukokuuta taloudellisesti, Seppälä toteaa.

Särkänniemi sopeuttaa kuluja siltä osin kuin on mahdollista. Noin 500 kesätyöntekijälle on tarjolla vähemmän vuoroja kuin ennen.

– Pidämme kuitenkin vastuullisempana tarjota vähemmän töitä monelle kuin enemmän töitä vähälle. Kesätyöpaikkoja on yleisesti tarjolla niukasti, ja monelle työntekijällemme kyseessä on elämän ensimmäinen työpaikka, Seppälä perustelee.

Turvallisuus on huvipuistojen dna:ssa, mutta asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen vaati lisätoimenpiteitä ja uusia hankintoja ennen kauden alkua. Särkänniemessä laitteiden turvakaaret, ravintoloiden pöydät ja tuolit sekä lipputiskit käsiteltiin nanopinnoitteella, jossa virukset ja bakteerit kuolevat. Henkilökunnalle otettiin käyttöön väistötiloja ja buffetin korvaavien tuotteiden suunnitteluun nähtiin aikaa ja vaivaa. Terassialueita on laajennettu.

– Olemme varautuneet muuttamaan toimintaamme uusien määräysten ja muutosten myötä läpi toimintakauden. Meillä on oma ”komentokeskus”, jossa käymme aamuisin läpi, mitä asioita tarvitsee muuttaa. Melkein päivittäin on tullut jotain uutta, Seppälä sanoo.

Särkänniemen toimitusjohtajan Miikka Seppälän mukaan kauden venyttäminen syksyllä ei korvaa alkukauden tappioita.

Särkänniemi jäi käytännössä kaikkien koronakriisin alkuvaiheessa julkistettujen yritystukien ulkopuolelle, koska on Tampereen kaupungin omistama yhtiö. Seppälä huomauttaa, että Särkänniemi toimii normaalisti markkinoilla ja muun muassa maksaa miljoona euroa osinkoa vuodessa.

– Tällaisessa tilanteessa tuntui raa’alta, että meitä kohdeltiin eri tavalla kuin muita. Emme ole ainoa huvipuisto, jolle on käynyt samoin. Olemme käsittääkseni oikeutettuja ravintolatukeen ravintolatoimintamme osalta, ja toivottavasti muun toiminnan osalta yleistukeen, Seppälä pohtii.

Hän huomauttaa, että lainaraha tarkoittaa talousongelmissa oleville yrityksille vain ongelmien siirtämistä. Siksi esimerkiksi Finnveran lainatakaus ei auta yrityksiä vaan saattaa johtaa niiden ylivelkaantumiseen suurehkon takausprovision ja pankin hinnoitteleman riskilisän myötä.

– Valtio, ja loppukädessä veronmaksajat, joutuu maksajaksi siinä vaiheessa, kun ylivelkaantunut yritys kaatuu maksukyvyttömänä ja pankki hakee saataviaan valtiolta. Jos ylivelkaantuneet yritykset kuolevat ketjusta pois, näen järjestelmässä saman vaaran kuin 90-luvun pankkikriisissä, jolloin valtio joutui lopulta tukemaan pankkisektoria yhteiskunnan pystyssä pitämiseksi.

Lama-ajan talouspolitiikasta tehtyjen tutkimusten mukaan pankkituki tuli valtiolle lopulta yhtä kalliiksi kuin olisi maksanut yritysten hengissä pitäminen suoralla tuella aikaisemmassa vaiheessa lamaa.

–  Olen huolissani, jos tuet jäävät näennäisiksi eikä valtio enää löydä uusia keinoja yritysten ja työpaikkojen säilyttämiseksi, Seppälä sanoo.

Hänen mielestään esimerkiksi suora palkkatuki olisi käyttökelpoinen apukeino, sillä se ohjautuisi suoraan työpaikkojen pelastamiseen. Pääomavaltaisia matkailuyrityksiä auttaisi myös, jos vuoden 2020 poistot voisi jättää tekemättä.

– Toimenpide ei maksaisi valtiolle mitään, mutta pitäisi yritysten taseet paremmassa kunnossa. Sillä elvytettäisiin verokertymiä ja helpotettaisiin yritysten neuvotteluasemaa rahoittajien suuntaan.

Palvelualan yritysten ja koko yhteiskunnan elpymistä tukisi myös palvelusektorin arvonlisäverokantojen laskeminen määräajaksi.

– Kulutusta ohjattaisiin kotimaahan. Jos kulutusta piristetään palkkaverotuksen keinoin, ei ole mitään takeita, että raha käytettäisiin Suomessa, Seppälä toteaa.

Royal Line satsasi 75-juhlavuoteensa muun muassa investoimalla miljoonia euroja uuteen alukseen, m/s Helsinkiin.

Royal Line: Rahan lähdettävä kiertämään yhteiskunnassa

Saaristoristeilyjä ja kiertoajelubusseja liikennöivän Royal Linen viime vuosi oli myynnillisesti yrityksen historian paras. Helsingissä, Espoossa ja Porvoossa toimiva perheyritys juhlii tänä vuonna 75-vuotista taivaltaan. Ennen koronapandemian leviämistä Suomeen näytti siltä, että juhlavuodesta tulisi jopa viime vuotta parempi.

– Yritykset olivat tehneet paljon ennakkovarauksia alkukesään. Ulkomaisten agenttien kanssa oli sovittu ennätysmäärä kansainvälisten turistien risteilyjä Helsingissä ja Porvoossa, Royal Linen toimitusjohtaja Jukka Rautakorpi luettelee.

Alkukausi kuitenkin menetettiin, sillä kaikki touko-heinäkuulle tehdyt varaukset peruuntuivat viruksen vastaisten toimien myötä. Erityisen loven Royal Linen liikevaihtoon tekee yritysryhmien peruuntuminen. Niihin perustuva tilausliikenne muodostaa normaalioloissa puolet Royal Linen liikevaihdosta.

– Vaikka pääsimme aloittamaan risteilyt kesäkuun alussa, yritykset olivat jo peruneet alkukesän varauksensa. Yksi syy peruutuksiin oli epävarmuus kesäkuun kohtalosta, sillä poliittinen päätös uusista säännöistä saatiin hyvin myöhään. Toivottavasti saisimme kuitenkin yritystilauksia vielä elo-syyskuulle, Rautakorpi toteaa.

Hänen mukaansa osa yritysasiakkaista on ilmoittanut, etteivät lähde välttämättä liikkeelle vielä syksylläkään.

– Yritysten ja yhteiskunnan elpymisen kannalta olisi ikävää, jos raha ei lähde kiertämään, Rautakorpi sanoo.

Puolet Royal Linen liikevaihdosta muodostuu normaalisti reittiliikenteestä, josta ulkomaiset matkailijat ovat tuoneet 50 prosenttia. Tänä kesänä niin ei tule käymään, vaikka kansainvälinen lomamatkailu virkoaisi loppukautta kohti.

– Helsinkiin on merkitty elokuulle vielä muutamia kansainvälisten risteilyalusten saapumisia, mutta hyvin epävarmoilta nekin näyttävät, Rautakorpi arvelee.

Royal Linen toiveet on kohdistettu kotimaan matkailijoihin. Hop-on hop-off -bussitkin aiotaan tuoda Helsingin kaduille heinäkuussa.

– Kotimaiset lomailijat ovat olleet ennenkin suurin asiakasryhmämme juhannuksesta elokuun puoliväliin. Suomalainen asiakas käyttää myös enemmän rahaa palveluihimme kuin kansainvälinen turisti.

Royal Line on hakenut potkua myyntiin muun muassa alentamalla tuotepakettien hintoja. Lisäksi yksi aluksista on ankkuroitu kokeilumielessä ravintolalaivaksi Espoon Nokkalan satamaan. 

Juhannuksen jälkeen lieventyvät rajoitukset sallivat ravintoloille muun muassa noutopöydät ja anniskeluaikojen pidentämisen.

– Buffetin kieltäminen ravintoloilta vaikuttikin erikoiselta ratkaisulta siihen nähden, että esimerkiksi ruokakaupoissa sadat ihmiset koskettelevat samoja tuotteita. Mielestäni avaamisen alkuvaiheen rajoitukset olivat liian tiukkoja. En ole pitänyt ravintolatilaa yhtään vaarallisempana ympäristönä kuin kauppaa tai joukkoliikennevälinettäkään, Rautakorpi sanoo.

Hän korostaa, että Royal Linen risteilyille on turvallista tulla. Suuri osa asiakaspaikosta sijaitsee kannella ulkoilmassa, sisätilojen asiakaskapasiteetti on puolitettu ja puhtaudesta pidetään korostetusti huolta.

– Toivottavasti ihmiset käyttävät tänä kesänä runsaasti kotimaisia saaristolaivapalveluita. Se on parhaita tapoja viettää kesäpäivää vesistöstä nauttien. Uskon, että asiakkaat palaavat, kunhan koronapelko poistuu.

Royal Linen toimitusjohtaja Jukka Rautakorpi (kesk.) toivoo yritys- ja ryhmämyynnin elpyvän syksyllä. Oikealla perheyrityksen omistajiin niin ikään kuuluva Mikko Rautakorpi.

Kesän vetonaula on uusi alus m/s Helsinki. Lisäksi Royal Line korjautti ja uudisti talven aikana vanhoja laivojaan.

– Halumme pitää aluksemme ja palvelumme kilpailukykyisinä kansainvälisessä vertailussa. Suomessa haluamme olla standardi sille, kuinka hyvin tätä bisnestä voi hoitaa, Rautakorpi perustelee ennen koronakriisiä tehtyjä investointeja.

Kalustoon tehdyt miljoonien eurojen investoinnit yhdistettynä kevätkauden täydelliseen peruuntumiseen ovat kuitenkin vieneet Royal Linen kassan reilusti miinukselle.

– Menemme tällä hetkellä limiitillä, joten uhkakuvia on olemassa, ellei kassavirtaa saada käännettyä reilusti positiiviseksi, Rautakorpi toteaa.

Kesäkuussa kuluja on sopeutettu pitämällä töissä kolmasosa normaalitilanteen miehistöstä. Helsingin ja Espoon kaupunkien kanssa on sovittu kolmen kuukauden lyhennysvapaat satamavuokriin. Omistajat eivät nosta palkkaa vaan elävät säästöillään.

Rautakorven mukaan Royal Linen tase on vahva ja tuote hyvä. Koko kesää ei ole kuitenkaan varaa menettää.

– Olemme Helsingissä merkittävä ja näkyvä matkailutoimija kiertoajeluinemme ja opastuksinemme. Palveluidemme loppuminen olisi iso menetys koko kaupungin matkailutarjonnalle.

Toimintakauden pidentäminen on yksi vaihtoehto, jota Royal Linella harkitaan kassavirran parantamiseksi. Yritys on saanut Business Finlandilta kehitystukea uuden pitopalvelukonseptin luomiseksi.

– Laivamme voisi seistä talvikaudella Helsingin Kauppatorin rannassa. Meillä on paljon hyvää henkilökuntaa listoilla, ja kausi on nyt harmillisen lyhyt.

Pientä helpotusta tukalaan tilanteeseen voi tulla myös yleistuesta.

– Yrityksellemme on löydyttävä vielä rahoitusta, jos kassa pääsee tyhjenemään itsestämme riippumattomista syistä johtuvan asiakaskadon takia. Olemme kotimainen, kolmannessa polvessa toimiva perheyritys, joka maksaa veronsa Suomeen. Jos toimintamme siirtyisi ulkomaiseen omistukseen, myös voitot karkaisivat ulkomaille.

Hotelli Strandbossa Nauvossa lasketaan tänä kesänä kotimaisen kysynnän ja walk in -asiakkaiden varaan.

Strandbo Group: Yritysmatkailun herättävä henkiin

Turun saaristomatkailu on kasvanut viime vuosina muun muassa Rengasreitin suosion nousun myötä. Myös Keski-Euroopasta saaristoon suuntautuva matkustus on ollut kasvussa.

Nauvossa ja Paraisilla hotelli-, kokous- ja konferenssitoimintaa pyörittävä Strandbo Group valmistautui vielä alkuvuodesta kesäkauteen kovin odotuksin. Varsinkin yritysten alkukauteen tekemät varaukset olivat kasvaneet viime vuodesta. Esimerkiksi kesäkuun alun Finnboat-tapahtuman myötä hotelli Strandbo oli varattu viikoksi täyteen päivälliskattauksineen ja iltaohjelmineen.

Korona peruutti kaikki yritysvaraukset.

– Touko-kesäkuussa kysyntämme olisi normaalisti hyvin yrityspainotteista, mutta tänä vuonna se on ollut nolla. Touko-kesäkuun liikevaihtomme on laskenut 90 prosenttia edellisvuodesta, Strandbo Groupin operatiivisesta toiminnasta vastaava Stephan Kristiansson toteaa.

Strandbo avasi kaikki kohteensa kesäkuun alussa. Koska yrityskysyntää ei ole, Nauvon kokoushuvila Villa Klinteniäkin markkinoidaan nyt yksityisasiakkaille.

– Huvilan uusi konsepti vaati alkoholilupien poistamisen ja aika suuria muutoksia huvilan sisustukseen.

Myös indismatkailun kysyntä on ollut hiljaista juhannukseen asti. Siitä alkavalle lomakaudelle on ilmestynyt kohtuullisesti varauksia, joskaan ei lähellekään viimevuotista määrää. Strandbo Groupissa lasketaan tänä kesänä entistä enemmän walk in -asiakkaiden varaan.

– Pelkällä indismatkailulla toimintaa on silti vaikeaa saada kannattavaksi, Kristiansson kertoo.

Strandbo Groupin vuoden liikevaihdosta syntyy kesäkuukausien aikana lähes 80 prosenttia. Ympärivuotisesti toimivat hotelli Kalkstrand sekä Harry’s Pub Paraisilla. Kokoushuviloita vuokrataan läpi vuoden kysynnän mukaan.

– Huhti-toukokuun aikana liikevaihtomme syntyi muutamista Paraisilla myydyistä huoneista. Ja kun paikat ovat olleet kiinni kaksi kuukautta, kassa on hyvin tyhjä, Kristiansson kuvailee.

Koronasulun aikana lomautettu vakihenkilökunta palasi töihin kesäkuussa. Kausihenkilökunnan määrää on sopeutettu kysyntää vastaavaksi. Lainalyhennyksiä on siirretty myöhemmäksi.

Vuokraneuvotteluilta Strandbo on säästynyt mutta kiinteiltä kuluilta ei.

– Toimimme omissa, suurissa kiinteistöissämme. Niiden ylläpidosta kertyy huomattavia kustannuksia, joten yrityksen menot ovat olleet viime kuukausina huomattavasti suurempia kuin tulot.

Kesäkuussa voimassa olleista ravintoloiden toimintarajoituksista on Strandbon paikoista kärsinyt eniten Harry’s Pub. Juhannuksen jälkeen voimaan tulevat kevennykset ovat tervetulleita. Ravintolat voivat nostaa sisätilojen enimmäispaikkamäärän 50 prosentista 75 prosenttiin ja anniskelua voi jatkaa iltakymmenen sijaan yöyhteen asti.

– Pubien tulosta ei tehdä arkena eikä alkuillasta vaan viikonloppuisin klo 22–­01 välillä. On ollut hankalaa hyväksyä, kuinka suuren loven myös asiakaspaikkojen puolittaminen on tehnyt myynnille, Kristiansson toteaa.

Business Finland on myöntänyt Strandbo Groupille 9000 euroa kehittämistukea. Se aiotaan käyttää, joskin Kristiansson huomauttaa, ettei tuki tarjoa akuuttia apua.

– Kun tuki jää pieneksi, hankkeen toteuttaminen heikentää yrityksen kassaa enemmän kuin toteuttamatta jättäminen. Oli tuki mikä hyvänsä, sillä on kiire. Uskon tilanteen olevan on samanlainen monissa muissakin alan yrityksissä.

Strandbossa toivotaan, ettei ulkopuoliseen lisärahoitukseen tarvitsisi tukeutua, mutta kaikki riippuu kesän onnistumisesta.

– Heinä-elokuulle on vielä muutamia ulkomaisia varauksiakin voimassa, mutta niiden toteutuminen riippuu todella monesta tekijästä. Olemme riippuvaisia kotimaisesta kysynnästä. Tilanne on kohtuullinen, jos saamme suhteellisen hyvän käyttöasteen juhannuksesta elokuun puoliväliin. Myös yritysmyynnin olisi herättävä syksyllä henkiin, mutta ainakaan vielä mikään ei viittaa siihen suuntaan. Todella vaikealta tämä vuosi näyttää, Kristiansson toteaa.

Yritysasiakkaiden puuttuessa Strandbo Group on konseptoinut kokoushuvila Villa Klintenin paremmin yksityisille asiakkaille sopivaksi.

TAMPEREEN SÄRKÄNNIEMI OY:

  • Liikevaihto 2019: 21 miljoonaa euroa.
  • Henkilöstö: Noin 100 vakituista, yli 400 kausityöntekijää.
  • Toiminta: Huvipuiston laitteiden ja ravintoloiden lisäksi Koiramäki, Planetaario, Akvaario ja Näsinneula näköalaravintoloineen. Särkänniemi Zones -sisähuvipuisto Lempäälässä.

 

ROYAL LINE OY:

  • Liikevaihto 2019: 2,6 miljoonaa euroa.
  • Henkilöstö: Laivoilla 60 työntekijää, busseissa 40.
  • Toiminta: Helsingissä, Espoossa ja Porvoossa yhteensä 7 risteilyalusta ja 14 kiertoajelubussia.

 

STRANDBO GROUP:

  • Liikevaihto 2019: 2,5 miljoonaa euroa.
  • Henkilöstö: 8 ympärivuotista ja noin 20 kausityöntekijää.
  • Toiminta: Hotellit Kalkstrand ja Airisto Strand Paraisilla sekä Strandbo Nauvossa. Kokoushuviloita ja varausmökkejä Nauvossa sekä ravintola Harry’s Pub Paraisilla. Lisäksi Airiston vierasvenesataman palvelut ja polttoainemyynti.