Scandic Hotelsin toimitusjohtaja Aki Käyhkö aloitti kautensa MaRan hallituksen uutena puheenjohtajana vuoden 2021 alussa. Sitä ennen Käyhkö toimi MaRan hallituksen varapuheenjohtajana vuosina 2018–20. MaRan hallitukseen hän on kuulunut vuodesta 2013.
Käyhkön puheenjohtajuus on käynnistynyt täysin päinvastaisessa tilanteessa kuin hallituksen edellisen puheenjohtajan Tomi Lanton kausi kolme vuotta sitten. Silloin kotimainen matkailu- ja ravintola-ala nautti hyvistä kasvunäkymistä. Puheenaiheiksi nousivat muun muassa ravintola-alan työn vetovoimaisuus, yhteiskunnan kannustinloukut, johtaminen sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset yritysten ja liikenteen sääntelyyn.
– On hyvä muistaa, etteivät nuo teemat ole kadonneet, vaikka ovatkin toistaiseksi vaimentuneet koronakriisin taustalle, Käyhkö huomauttaa.
Koronapandemian takia toimialan todellisuus on kääntynyt kasvutavoitteista selviytymistaisteluksi. Ahdinko rajoituksineen on kestänyt, ja näyttää kestävän, pidempään kuin on osattu odottaa.
– Kukaan ei enää tiedä, kuinka pitkään koronapiina jatkuu. Rokotteiden viivästykset ja muuntoviruksista johtuvat uudet rajoitustoimet siirtävät elpymisen alkamista. Olen silti toiveikas, että matkustamisen ja liiketoiminnan rajoituksia voitaisiin purkaa kesään mennessä.
Jokainen on voinut havaita ympäristössään koronatilanteen takia tyhjentyneitä liiketiloja. Yritysten väliaikainen konkurssisuoja raukesi helmikuun alussa, joten lisää voi olla tulossa. Alkuvuosi on mara-alalla normaalioloissakin ajanjakso, jolloin palvelujen kysyntä on pienimmillään.
– Konkurssitilastot eivät edes kerro koko totuutta siitä, kuinka moni toimialamme yritys on jo mennyt nurin. Yritykset ovat sulkeneet paikkoja myös ilman ajautumista konkurssiin, Käyhkö toteaa.
Hän huomauttaa, että suurin osa koronasta johtuvista yritystoiminnan lopettamisista olisi estettävissä riittävillä valtiontuilla. Aika tulee näyttämään, kuinka hyvin tukimuodot ovat lopulta soveltuneet matkailu- ja ravintola-alan yrityksille.
– Yrityksille myönnetyt tukimäärät ovat olleet Suomessa merkittävästi pienempiä kuin naapurimaissamme. Täällä on jätetty jakamatta huomattava osa kustannustukiin varatuista määrärahoista, Käyhkö kritisoi.
Kitsastelu yritystukien kanssa voi osoittautua vielä huonoksi politiikaksi, sillä lähivuosien paras työllisyystoimi olisi turvata vielä tällä hetkellä olemassa olevat työpaikat.
– Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa pusketaan täysillä työpaikkojen säilyttämisen puolesta. En näe vastaavan tapahtuvan Suomessa – ainakaan matkailu- ja ravintola-alan näkökulmasta, Käyhkö toteaa.
MaRan edunvalvonnan tärkein yksittäinen tavoite tulee todennäköisesti olemaan koko strategiakauden 2021–23 ajan koronakriisistä aiheutuvien negatiivisten seuraamusten lieventäminen jäsenyrityksille. Strategia on voimakkaasti defensiivinen.
– Tällä hetkellä se tarkoittaa sitä, että MaRa paiskii töitä auttaakseen yrityksiä pysymään hengissä kriisin yli, jotta myös alan työpaikat säilyisivät. Elpymisvaiheessa tavoitteena on auttaa toimialaa palautumaan kasvun tielle, Käyhkö sanoo.
Ei elvytystä veronkiristyksillä
Vaikka tulevaisuus näyttää epävarmalta, jälleenrakennuskin alkaa jossain vaiheessa. Jos matkailu- ja ravitsemistoiminnan palveluiden kysyntä lähtee elpymään tämän vuoden aikana, positiivisimpien talousarvioiden mukaan toimialan yritysten liikevaihto voisi yltää vuoden 2019 tasolle aikaisintaan vuonna 2022. Käyhkö epäilee sen vievän vuoteen 2023.
– Vuosi 2019 oli toimialalle erityisen hyvä. Ensi alkuun riittäisi, että saavuttaisimme edes vuosien 2017 tai 2018 tason, hän toteaa.
Uhkakuvia tulevaisuuden kehitykselle on olemassa. Valtion velkaantumisen myötä on odotettavissa, että hallitus tekee lähivuosina päätöksiä velan lyhentämisestä ja finanssipolitiikan kiristämisestä. Listalla tulevat olemaan ainakin arvonlisäverot, alkoholijuomavero, palvelualojen sähkövero, kiinteistövero ja kotimaan liikenteen polttoaineverot.
– Toimialamme ei pääse nousemaan pohjalta, jos kulutusveroja tai muita ihmisten valintoihin vaikuttavia välittömiä ja välillisiä kustannuksia nostetaan, Käyhkö sanoo.
Koronakriisi on heikentänyt lähes kaikkien alojen yritysten palkanmaksukykyä, minkä vuoksi tulevat palkankorotukset ovat pieniä. Asiakkaiden ostovoimaa ei siten pidä heikentää verotuksella.
– Kulutusta pitäisi ennemminkin rohkaista, sillä verotuloja on mahdollista kasvattaa myös kulutusta stimuloimalla. Kiertävän rahan määrää ei pitäisi vähentää, sillä yhteiskunnassa kiertävä raha on varmasti parempi elvytyskeino kuin se, että kaadetaan miljardi lisää julkiselle sektorille.