Suomen taloudessa nähtiin loppuvuodesta jo orastavan kasvun merkkejä, vaikka koko vuoden osalta bruttokansantuotteen arvioidaan vielä supistuneen. Talouskasvu on kuitenkin toistaiseksi ollut lähinnä nettoviennin ja julkisen kulutuksen varassa, koska investointeja ja kulutusta on lykätty tuonnemmaksi.
Kuluttajien ostovoima on edelleen heikkoa, vaikka käänne parempaan on jo tapahtunut. Laskenut korkotaso on näkynyt asuntokaupan virkoamisena, ja myös asuntohintojen lasku on taittunut. Yksityisen kulutuksen kasvua on viivästyttänyt kuluttajien heikko luottamus, mikä puolestaan on nostanut säästämisastetta. Kuluttajan ostovoiman toipuminen jatkuu tänä vuonna, kun korkojen lasku välittyy kotitalouksille ja palkat nousevat hintoja nopeammin. Myös työllisyyden odotetaan vähitellen kääntyvän parempaan päin.
Elinkeinoelämän keskusliiton tammikuussa 2025 julkaiseman suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten vaikein suhdannevaihe on takanapäin, mutta elpyminen on jäänyt vähäiseksi. Tämänhetkistä suhdannetilannetta kuvataan yhä heikoksi kaikilla päätoimialoilla. Kysyntä on vaimeaa, joten yritysten vaikea suhdannetilanne kohentui vain lievästi vuoden 2024 lopussa ja vuoden 2025 alussa. Puute ammattityövoimasta on lieventynyt, ja henkilöstömäärä on laskussa.
Suhdanneodotukset lähikuukausille ennakoivat tilanteen kohentuvan vain hitaasti. Tilauskanta on vähän aiempaa parempi, mutta suurin este kasvulle on yhä riittämätön kysyntä. Jopa 55 prosenttia vastaajayrityksistä raportoi kysynnän olevan heikkoa. Rakentamisen tilanne jatkuu selvästi muita päätoimialoja vaikeampana, mutta odotukset ovat hieman aiempaa vakaammat.
Suhdannebarometrin tulosten mukaan matkailu- ja ravintola-alan suhdannetilanne oli edelleen normaalia heikompi. Suhdannetilanteen saldoluku oli −30 tammikuussa 2025. Myös alan suhdannenäkymät ovat melko vaisut. Tämän vuoden tammikuussa näkymien saldoluku oli −6, kun se vuoden 2024 lokakuussa oli −15. Tiedustelujen perusteella riittämätön kysyntä nähdään edelleen vakavimpana myynnin kasvun esteenä. Ammattityövoiman puute on vähentynyt selvästi. Esimerkiksi vuoden 2024 tammikuussa joka viidennellä yrityksellä oli työvoiman puutetta, mutta nyt osuus oli enää kahdeksan prosenttia.
Investoinnit kääntyvät maltilliseen kasvuun
EK:n tammikuussa julkaiseman investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien odotetaan kääntyvän kuluvana vuonna maltilliseen kasvuun. Investoinnit lisääntyisivät vajaalla neljällä prosentilla noin 9,7 miljardiin euroon. Kiinteät investoinnit vauhdittuisivat vähän enemmän kuin tutkimus- ja kehitystoiminta, jonka nousu jäisi hitaaksi.
Palvelualojen investointien ennustetaan kääntyvän tänä vuonna loivaan kasvuun. Palveluinvestointien kehitystä kuvaava saldoluku on kuluvalle vuodelle +10, joten jonkin verran suurempi osuus yrityksistä näkee investointien kasvavan kuin vähenevän. Viime vuonna investoinneissa ei tapahtunut muutoksia. Palvelualojen kohentuneet investointiodotukset ovat koko Suomen talouden ja työllisyyskehityksen kannalta hyvä uutinen.
Kuluvan vuoden investointiaikomukset ovat heikkoja erityisesti informaatio- ja viestintäpalveluissa, kun taas esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alalla ennustetaan hyvää kehitystä saldoluvun ollessa +37. Myös kaupan investoinnit nousevat hieman: niitä kuvaava saldoluku on tänä vuonna +6.
Matkailu- ja ravintola-alan muita palvelualoja myönteisempiä investointiaikomuksia vuodelle 2025 selittää ainakin osaksi se, että edellisvuonna investointeja lykättiin. Teollisuussijoituksen kuluvan vuoden tammikuussa julkaistujen kyselytulosten mukaan 52 prosenttia matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä arvioi lykänneensä investointeja vuoden 2024 aikana. Yleisimpiä syitä investointien lykkäämiselle olivat epävarma markkinatilanne, heikentynyt kysyntä ja korkea korkotaso.
Uusimmat