Suomalaisten säästämisaste on huippulukemissa, mutta ostovoima kasvaa nyt voimakkaimmin sitten finanssikriisien jälkimaininkien. Maltillinen hintakehitys, palkkojen nousu ja korkojen lasku luovat edellytyksiä kulutuksen ja investointien vilkastumiselle.
Tilastokeskuksen luottamusindikaattorin mukaan vuoden 2025 heinäkuussa kuluttajien arvio oman talouden nykytilasta parani edelliskuuhun verrattuna. Myös näkemykset Suomen talouskehityksestä kirkastuivat edelliskuusta. Sen sijaan odotus omasta taloudesta vuoden kuluttua heikkeni. Kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen on isossa roolissa, kun yritykset arvioivat tulevaa kehitystään.
Ostovoima kasvaa nyt voimakkaimmin sitten finanssikriisien jälkimaininkien. Kuluttajahintojen vuosimuutos on ollut kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla keskimäärin noin 0,5 prosenttia. Maltillinen hintakehitys, palkkojen nousu ja korkojen lasku luovat hyvät edellytykset kulutuksen ja investointien vilkastumiselle.
Valitettavasti investointien ja kulutuksen elpymisessä on ollut viivettä. Elpymisen viivästymisen taustalla ovat lähinnä työttömyys ja sen uhka sekä maailmanpolitiikan epävarmuus. Tilastokeskuksen heinäkuisessa luottamuskyselyssä 58 prosenttia kuluttajista arvioi työttömyyden lisääntyvän seuraavan vuoden aikana.
Vaikka inflaatio on ollut lähestulkoon viimeisen vuoden ajan alle prosentin tasolla, kuluttajat mieltävät inflaatiotason pysyneen edelleen yllättävän korkeana. Esimerkiksi 2025 heinäkuussa kuluttajat arvioivat, että kyselyhetkellä kuluttajahinnat olivat nousseet 4,9 prosenttia edellisvuodesta, vaikka toteutunut kehitys oli vain +0,2 prosenttia.
Suomalaiset kotitaloudet ovat yhä varovaisia kuluttamaan, vaikka ostovoima jatkaa kohenemistaan. Ostovoiman paraneminen yhdistettynä kuluttajien epävarmuuteen näkyykin säästämisasteen kasvuna. Säästämisaste tarkoittaa säästöjen osuutta käytettävissä olevista tuloista. Suomen Pankin mukaan tämän vuoden kesäkuun lopussa suomalaisten kotitalouksien talletuskanta, 114,7 miljardia euroa, oli kaikkien aikojen suurin. Se oli lähes neljä miljardia suurempi kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kotitalouksien kulutus muodostaa noin puolet Suomen bruttokansantuotteesta. Siten kotitalouksien kulutuskäyttäytymisellä on iso vaikutus niin koko talouden kuin yritysten suuntaan.
EK:n heinäkuussa toteuttaman Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten suhdannekehitys on ollut yleisesti heikkoa alkukesällä. Kehitys oli linjassa edellisen tiedustelun varovaisten odotusten kanssa. Kaikkien päätoimialojen arviot tämänhetkisestä tilanteesta ovat alle keskimääräisen.
Näkymissä loppuvuodelle on tapahtunut pientä kohennusta erityisesti teollisuudessa. Vahvaa suhdannekäännettä ei ennusteta, mutta tuotanto kääntyisi selkeästi kasvuun. Samoin palveluissa hidas kasvu jatkuisi. Henkilöstön määrä ei enää laskisi teollisuudessa eikä palveluissa. Yli puolet kaikista suomalaisyrityksistä kokee heikon kysynnän rajoitteeksi, mikä on huomattavan korkea lukema. Samaan aikaan työvoimapulaa esiintyy noin kymmenesosalla vastaajista.
Suhdannebarometrin mukaan matkailu- ja ravintola-alan suhdannetilanne oli edelleen tavanomaista huonompi. Alan suhdannenäkymissä on pientä laskua. Heinäkuussa näkymien saldoluku oli −10, kun vuoden 2024 huhtikuussa luku oli 0. Tiedustelun mukaan riittämätön kysyntä nähdään edelleen suurimpana myynnin kasvun esteenä. Ammattitaitoisen työvoiman puute on vähentynyt selvästi. Nyt kahdeksalla prosentilla yrityksistä oli puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta, kun vuotta aiemmin heinäkuussa vastaava osuus oli 16 prosenttia.
MaRan kesäkuisen jäsenkyselyn mukaan puolet matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä odottaa kesä-elokuun liikevaihdon olevan pienempi kuin viime vuonna. Neljännes odottaa liikevaihdon kasvavan. Kolea toukokuu vähensi jäsenyritysten arvion mukaan liikevaihtoa noin puolella yrityksistä. Suurimpia uhkia alan tulevaisuudelle ovat kustannusten nousun jatkuminen ja kysynnän vähäisyys. Ammattitaitoisen työvoiman puutteen merkitys liiketoiminnan uhkana on tilapäisesti pienentynyt vähäisen kysynnän takia.
Hallituksen puoliväliriihen päätökset olivat alan yrityksille mieluisia. Peräti 45 prosenttia yrityksistä piti ansiotuloveron alentamista tärkeimpänä riihen päätöksenä, 34 prosenttia arvonlisäveron alentamista 13,5 prosenttiin ja 18 prosenttia yhteisöveron alentamista 18 prosenttiin. Toimialan yritykset odottavat korkojen alenemisen, palkankorotusten ja ansiotuloverojen alentamisen parantavan kuluttajien ostovoimaa ja rohkaisevan heitä käyttämään alan yritysten palveluja.
10.06.2025
