Työ- ja elinkeinoministeriön matkailukysynnän ennakkoarvion mukaan vuonna 2020 suomalaiset ja ulkomaiset matkailijat käyttivät Suomessa rahaa 9,3 miljardia. Se on 42 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019, jolloin kulutus oli 16,1 miljardia euroa.
Koronapandemia on siis leikannut matkailijoiden kulutuksesta Suomessa lähes 7 miljardia euroa. Ilman pandemiaa vuoden 2020 matkailukysyntä olisi kasvanut arviolta noin 16,4 miljardiin euroon.
Tilastokeskuksen liikevaihtoindeksin ennakkotietojen mukaan vuonna 2020 ravitsemistoiminnan liikevaihto laski neljänneksellä ja majoitustoiminnan noin 46 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2019 majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto ylsi noin 7,7 miljardiin, mutta viime vuonna korona vei liikevaihdosta noin 2,3 miljardia euroa.
Alan kokeman menetyksen mittakaava paljastuu, kun katsotaan Suomen talouden kehitystä, sillä Suomen bruttokansantuotteen lasku vuodelta 2020 on jäämässä noin 3 prosenttiin.
Matkailun kokonaiskysyntäarvio (mrd. €) vuosina 2019 ja 2020.
Yöpymisten kokonaismäärissä iso pudotus
Kotimaanmatkailu vilkastui viime vuonna vaikeiden kevätkuukausien jälkeen selvästi kesä-elokuussa, jolloin päästiin lähelle vuoden 2019 kysyntää. Rajoitustoimien tiukentuessa positiivinen kehitys kääntyi kuitenkin laskuun jo syyskuussa.
Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin vuonna 2020 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä 14,3 miljoonaa kertaa. Määrä oli 38 prosenttia vähemmän kuin toissa vuonna vastaavana ajanjaksona. Kotimaisille matkailijoille kirjattiin 12 miljoonaa yöpymisvuorokautta ja ulkomaisille 2,3 miljoonaa vuorokautta. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät neljänneksellä ja ulkomaisten 67,5 prosenttia edellisvuodesta.
Suurin ulkomaalaisten ryhmä olivat venäläiset 258 000 yöpymisellään, jossa oli vähennystä 69 prosenttia vuoteen 2019 nähden. Suurimmat pudotukset näkyivät kiinalaisten (-80 %) ja ruotsalaisten (-82 %) yöpymisissä. Pienin vähennys tapahtui virolaisten yöpymisissä (-37 %).
Yöpymisten vuosimuutos lähtömaan mukaan, kaikki majoitusliikkeet tammi-joulukuussa 2020, %.
Viroon matkustettiin alkoholin vuoksi myös viime vuonna
TAK Oy:n selvityksen mukaan edulliset alkoholiostot eivät ole olleet suomalaisille koskaan aiemmin yhtä merkittävä syy matkustaa Viroon kuin vuonna 2020. Yli 40 prosenttia matkustajista kertoi, että edullinen hintataso oli ainoa tai merkittävä syy matkustaa viime vuonna laivalla Viroon.
Vuonna 2020 suomalaisten laivamatkat Viroon vähenivät edellisestä vuodesta 66 prosenttia, mutta alkoholijuomien tuonti väheni vain vajaalla kolmanneksella. Alkoholijuomia tuotiin Virosta viime vuonna yhteensä lähes 26 miljoonaa litraa. Se on 11 miljoonaa litraa eli noin 30 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Silloin kuitenkin tehtiin 1,5 miljoonaa laivamatkaa enemmän kuin viime vuonna.
Isoja määriä alkoholia tuoneiden joukko kasvoi selvästi. Yli 100 litraa tuovien suurtuojien osuus kasvoi viime vuonna peräti 55 prosenttia. Heitä oli noin yhdeksän prosenttia matkustajista, mutta he toivat lähes kaksi kolmasosaa (62 %) kaikista Suomeen Virosta tuoduista alkoholijuomista. Vuonna 2019 näiden suurtuojien osuus oli alle neljä prosenttia matkustajista ja heidän osuutensa tuoduista alkoholijuomista oli 40 prosenttia.
Virosta haetaan erityisesti olutta, jonka määrä alkoholituonnista on puolet. Viime vuonna olutta kannettiin Suomeen runsaat 13 miljoonaa litraa, vain reilun viidenneksen vähemmän kuin edellisvuonna.
Alkoholiverotuksessa tapahtuneet muutokset näkyvätkin varsin hyvin nimenomaan oluen tuonnissa. Kolme veronkorotusta Virossa vuonna 2017 vähensivät oluen tuontia, kun taas alkoholiveron korotus Suomessa vuosien 2018 ja 2019 alussa sekä Viron tekemä veronkevennys kesällä 2019 käänsivät oluen tuonnin nousuun.
Selvityksen tulokset osoittivat, että alkoholijuomien verkko-ostaminen yleistyi viime vuonna. Kun huhti-kesäkuussa alle viisi prosenttia täysi-ikäisistä suomalaisista osti alkoholijuomia verkosta, nousi verkko-ostoja tehneiden osuus syys-marraskuussa lähes kahdeksaan prosenttiin.
