MaRa toteutti huhtikuun alussa kyselyn koronakriisin aiheuttamien rajoitusten vaikutuksista jäsentensä tilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin.
Kyselyyn saatiin 920 vastausta seuraavilta toimialoilta: ruokaravintolat, kahvilat, pikaruokaravintolat, pubit ja yökerhot, henkilöstö- ja opiskelijaravinolat, juhla- ja pitopalvelut, hotellit ja kylpylät, liikenneasemat, huvipuistot, ohjelmapalvelut, hiihtokeskukset, festivaalit, kongressit ja messut sekä keilahallit.
Ravintola-, matkustus- ja kokoontumisrajoitukset sekä etätyö- ja etäopiskelusuositukset ovat sysänneet toimialan yrittäjät ja työntekijät ennennäkemättömään ahdinkoon. Kyselyn tulosten mukaan kaksi kolmesta matkailu- ja ravintola-alan yrityksestä arvioi, että liikevaihto laskee kuluvan vuoden huhti-kesäkuussa vähintään 50 prosenttia vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan nähden. Synkimmät vuoden toisen neljänneksen näkymät ovat ravintoloiden, hotellien ja kylpylöiden, ohjelmapalveluiden, kongressien ja messujen sekä festivaalien toimialoilla.
Aiempaa suurempi osa yrityksistä ennakoi liiketoimintansa olevan veitsen terällä. Maaliskuussa tehdyssä kyselyssä 27 prosenttia yrityksistä arvioi, että seuraavan puolen vuoden aikana toiminta joko loppuu tai yritys on konkurssiuhan alla. Huhtikuun kyselyssä 31 prosenttia yrityksistä arvioi konkurssi- ja lopettamisuhan olevan edessä lokakuuhun mennessä.
Konkurssi- ja lopettamisuhka on keskimääräistä suurempi ohjelmapalveluiden, juhla- ja pitopalveluiden, pubien ja yökerhojen, ruokaravintoloiden sekä hotellien ja kylpylöiden aloilla.
Ravintolasulun pitkittyminen ja epätietoisuus siitä, millaisten rajoitusten vallitessa ravintolat voidaan avata, ovat tehneet alan yrittäjien tilanteen erittäin vaikeaksi. Siten oli luonnollista, että erityisesti ravintolasektorin yritysten odotukset tulevasta kehityksestä heikkenivät verrattuna maaliskuun kyselyyn. Vastaavasti huvipuistojen ja hiihtokeskusten näkymät paranivat.
Uusia ja kattavampia tukikorvauksia tarvitaan
Koronakriisin myötä vuonna 2020 yrityksille maksettiin selvästi aiempia vuosia enemmän tukieuroja, ja erilaiset tukimuodot lisääntyivät. Tilastokeskus tilastoi yrityksille suhdanneheikentymän vuoksi maksettuja tukia toimialoittain. Matkailu- ja ravintola-alan yritysten tuet olivat peräisin seuraavista lähteistä: Business Finlandin liiketoiminnan kehittämisrahoituksesta, ELY-keskusten koronarahoituksesta, KEHA-keskuksen ravintolakorvauksista sekä Valtiokonttorin kustannustuista.
Majoitus- ja ravitsemistoimintaa päätoimialana harjoittaville yrityksille maksettiin suhdanneheikentymän vuoksi vuonna 2020 tukea yhteensä noin 193 miljoonaa euroa. Tästä valtaosa, noin 157 miljoonaa euroa, kohdistui ravitsemistoimintaan. Tämän lisäksi alan tukea maksettiin myös muilla päätoimialoilla toimiville yrityksille. Ravintolakorvauksia maksettiin esimerkiksi kaupan alalle.
Majoitus- ja ravitsemistoiminnalle viime vuonna maksetut tuet voidaan suhteuttaa näiden alojen liikevaihdon menetykseen. Ennakkotietojen mukaan ravitsemistoiminnan liikevaihto laski vuonna 2020 noin 1 400 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Siten ravitsemistoiminnalle maksettu tukikorvaus, 157 miljoonaa euroa, oli noin 11 prosenttia toimialan liikevaihdon menetyksestä. Vastaavasti majoitustoiminnan liikevaihto laski vuonna 2020 noin 800 miljoonaa euroa edellisvuodesta, joten 36 miljoonan tukikorvaus kattoi vajaat viisi prosenttia toimialan liikevaihdon menetyksestä.
Tukieurot ovat tulleet tarpeeseen, mutta ne ovat riittäneet korvaamaan vain murto-osan matkailu- ja ravintola-alaa kohdanneista kolhuista. Kuluvana vuonna alaan on edelleen kohdistunut iso joukko liiketoimintaa hankaloittavia tai jopa kokonaan toiminnan estäneitä rajoituksia ja suosituksia. Uusia ja kattavampia tukikorvauksia tarvitaan vuoden 2021 aikana, jotta mahdollisimman moni alan yritys selviää korona-ajan yli. Yritykset tarvitsevat kustannustuki IV:n, josta on poistettu 30 prosentin omavastuuosuus tai sitä on ainakin merkittävästi laskettu. Lisäksi EU:n sallima keskisuurten ja suurten yritysten tuki tulee nostaa 10 miljoonaan euroon.
