Kesäkuun alussa näytti hyvältä. Rokotukset etenivät, tartuntaluvut olivat pieniä ja poliittinen ilmapiiri rajoitusten poistamiselle oli suotuisa. Kaikki muuttui yhdessä yössä 22. kesäkuuta, kun Pietarista palaavat suomalaiset jalkapallomaajoukkueen kannattajat toivat deltavariantin Suomeen. Osa faneista vähät välitti testaamisesta ja karanteeneista. Myös Kymsote epäonnistui pahasti rajan terveysturvallisuustoimissa. Sen jälkeen deltavarianttia on tullut Suomeen ulkomaalaisen työvoiman ja ulkomailta palaavien matkustajien mukana.

Deltavariantti on tarttunut ihmisestä toiseen huomattavasti helpommin kuin aiemmat virusmuunnokset. Tartuntoja on ollut aiem­pia variantteja enemmän myös ravintoloissa, erityisesti nuorten suosimissa yöravintoloissa. Tämä on johtanut käytännössä yöravintolatoiminnan kieltämiseen leviämisvaiheen alueilla. Sillä ei ole merkitystä, että nuorten juhlat ovat siirtyneet julkisille paikoille ja yksityistiloihin, joissa tartuntoja oli THL:n mukaan elokuun alussa yhtä paljon kuin yöravintoloissa.

Deltan on sanottu tarttuvan myös ravintoloiden terasseilla, minkä takia leviämisvaiheen alueella otettiin uusia rajoituksia käyttöön myös terasseille. Emme ole saaneet vastauksia kysymyksiimme siitä, kuinka monta tartuntaa terasseilla on tapahtunut. Vastaus on ”useita”, mikä ei tietysti ole riittävä peruste asettaa tiukempia rajoituksia ulkotiloihin. Mutta valitusoikeutta tuomioistuimeen ei ole tästäkään valtioneuvoston päätöksestä.

Deltan levitessä tulilinjalle ovat taas joutuneet jäsenyrityksemme ravintola- ja tapahtuma-alalla. Vaikka ilmaantuvuusluvut ovat kasvaneet, sairaala- ja tehohoidon kapasiteetti ei ole ollut ylikuormitettu, kun rokotteet suojaavat vakavilta tautimuodoilta. Tästä huolimatta niin valtioneuvosto kuin aluehallintovirastot tekevät ankaria rajoituspäätöksiä yksinomaan ilmaantuvuuslukujen perusteella.

Valtioneuvosto on kesän aikana luovuttanut päätösvallan ravintoloita koskevissa rajoituksissa maakuntien koronakoordinaatioryhmille. Valtioneuvosto siunaa koronakoordinaatioryhmien päätökset, vaikka tartuntatautilain mukaan valtioneuvostolla on vastuu päätöksistä ja velvollisuus ottaa huomioon rajoitusten kokonaistaloudelliset ja -terveydelliset vaikutukset. Koronakoordinaatioryhmien kokoonpano osoittaa hyvin, ettei jäsenyrittäjiemme ja heidän työntekijöidensä taloudellisella ja henkisellä ahdingolla ole sanansijaa päätöksenteossa.

Aluehallintovirastot ovat tehneet erittäin ankaria ja keskenään ristiriitaisia rajoitustoimia kahden metrin etäisyysvaatimuksesta ja asiakastilojen lohkomisesta yleisötilaisuuksissa. Päätökset estävät käytännössä esimerkiksi kongressi-, messu- ja kokoustoiminnan. On mahdotonta ymmärtää esimerkiksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöstä, jonka mukaan yli 25 henkilön yleisötilaisuuksissa asiakkaat tulee jakaa lohkoihin omine palveluineen ja wc-tiloineen. Hyvä puoli on, että yritykset voivat valittaa perusoikeuksiaan loukkaavista ja tartuntatautilain vastaisista aluehallintovirastojen päätöksistä hallinto-oikeuteen. Päätöksen saaminen kestää kuitenkin vuosia varsinkin, kun on oletettavaa, että yksi tai useampi juttu menee korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. MaRa valittaa jäsenyritystensä asiamiehenä Pirkanmaata, Jyväskylää, Helsinkiä ja Etelä-Karjalaa koskevista päätöksistä.

Koronapassin valmistelu on pahasti myöhässä. Se kannattaa kuitenkin valmistella tulevaisuuden tarpeita varten. Huomioon tulee kuitenkin ottaa, että passin tulee nopeuttaa rajoitusten purkamista ja asiakaspalvelua, eikä vaikeuttaa niitä. Jos esimerkiksi alle 12-vuotiaat eivät voi saada rokotusta, heiltä ei voida edellyttää negatiivista koronatestiäkään esimerkiksi ravintolaan pääsyn edellytyksenä.

Eduskunta on selväsanaisesti edellyttänyt, että valtio korvaa yrityksille aiheutuneita menetyksiä niin kauan kuin elinkeinotoimintaa rajoitetaan. Elinkeinotoiminnan rajoitukset ovat jatkuneet eräillä toimialoillamme ankarina myös 1. kesäkuuta jälkeen. Olemme vaatineet valtioneuvostoa valmistelemaan nopeasti uuden kustannustuen. Sillä rintamalla on ollut hiljaista.

Olemme menossa kohti parempia aikoja, mutta vaivalloista se on ollut. Valtioneuvosto on luvannut purkaa rajoitukset, kun rokotekattavuus nousee yli 80 prosentin. Sitä hidastavat rokotevastaiset henkilöt. Rokotuksista vapaaehtoisesti ilman lääketieteellistä syytä kieltäytyvien toiminnalla ei voida perustella rajoitustoimia.