Suomi on ollut innokas vihreän siirtymän edistäjä EU:ssa. Vihreä siirtymä tarjoaakin suomalaisille teollisuusyrityksille paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Monille palvelualojen yrityksille siitä aiheutuu sen sijaan uutta hallinnollista taakkaa ja kustannuksia jo ennestäänkin mittavan EU-byrokratian lisäksi. Ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristönsuojelun parantaminen ovat välttämättömiä toimia, mutta päätöksiä tehtäessä tulee ottaa huomioon Suomen sijainti saarena Euroopan syrjäisimmässä kolkassa, pitkät etäisyydet maan sisällä ja muualle Eurooppaan sekä kylmä ilmasto.

Ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu perustuu pääosin lentoliikenteeseen. Finnair velkaantui rajusti koronapandemian aikana. Finnair on tosin vähentänyt osakeannilla korollisten velkojensa määrää. Venäjän sota muutti yhdessä yössä yhtiön strategian.

Uusi uhka Finnairin yllä on ETA-alueen sisäisen liikenteen päästökaupan aiheuttamat lisäkustannukset ja se, että lentoyhtiöt joutuvat tulevaisuudessa käyttämään yhä enemmän kalliita biopolttoaineita. 

EU on jo päättänyt, että ETA-alueella lentoliikenteen päästöoikeuksien ilmaisjaosta luovutaan asteittain. Kun ilmaisjako päättyy vuonna 2026, Suomen lentoliikenteelle, pääosin Finnairille, aiheutuu päästökaupasta noin sadan miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Lisäksi lisäkustannuksia aiheutuu EU:n päätöksestä, että lentopolttoaineisiin tulee kahden prosentin biopolttoaineen sekoitevelvoite vuoden 2025 alusta. Se nousee kuuteen prosenttiin vuonna 2030. Tämä kasvattaa Finnairin kustannuksia vuositasolla kymmenillä miljoonilla euroilla.

Suurin uhka on, että päästökauppa laajenee vuoden 2027 alusta koskemaan myös ETA-alueelta kolmansiin maihin lähteviä ja sieltä tulevia lentoja, jollei EU tee muuta päätöstä. Suomen lentoliikenteelle aiheutuisi päästökaupan laajentumisesta pahimmillaan 285 miljoonan euron vuotuinen kustannus vuonna 2030. Vuonna 2035 lisäkustannus nousisi jopa 325 miljoonaan euroon.

Nämä uudet kustannusrasitukset iskevät Suomen matkailualaan pahemmin kuin mihinkään muuhun ETA-maahan. Sama koskee Finnairia. Vaikutukset ulkomailta Suomeen suuntautuvaan matkailuun olisivat erittäin kielteiset. Jos EU tekisi tällaisen päätöksen yksipuolisesti ilman että päästökauppa koskisi koko maailmaa, EU-alueen ulkopuoliset lentoliikenteen hubit, kuten Doha ja Dubai, hyötyisivät.

Suomen hallitukset väristä riippumatta ovat pitäneet hyvin huolta siitä, että Suomi ei kärsi sijaintinsa takia meriliikenteessä. Valitettavasti mikään hallitus ei ole ollut vastaavalla tavalla kiinnostunut elinkeinoelämän lentoyhteyksistä ulkomaille eikä Suomeen ulkomailta suuntautuvan matkailun tai Finnairin kilpailukyvystä.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen tulee olla itsekkäämpi EU-edunvalvonnassaan. Suomi kärsii jo nyt syrjäisestä sijainnistaan kilpailtaessa ulkomaalaisista matkailijoista. Hallituksen tulee ottaa huomioon maan kansallinen etu ja vastustaa sellaisia vihreän siirtymän nimissä tehtäviä toimia, jotka edelleen heikentävät Suomen elinkeinoelämän ja matkailun kilpailukykyä muihin ETA-maihin nähden. Hallituksen tulee pitää huolta siitä, ettei EU:n lentoliikenteen päästökauppa laajene ETA-alueen ulkopuolisiin lentoihin. Jo ETA-alueen sisäinen päästökauppa ja biopolttoaineen jakeluvelvoitteen kasvu heikentävät merkittävästi Suomen matkailualan ja Finnairin kilpailuasemaa.