Siirtyvätkö koulujen kesälomat vihdoinkin?

Siirtyvätkö koulujen kesälomat vihdoinkin?

  • Teksti: Timo Lappi

Koulujen kesälomien siirtäminen olisi hallituksen kaipaama kasvutoimi.

Koulujen kesälomien siirto on poliitikkojen jokakesäinen puheenaihe. Kesän yöttömässä yössä kesälomien siirrolle vastaamaan paremmin muun Euroopan lomakautta on löytynyt kannattajia yli puoluerajojen. Syystuulien saapuessa keskustelu lomien siirrosta on vaimennut. Nyt tilanne on erilainen, sillä asian vastuuministeri Anders Adlercreutz on ilmoittanut kannattavansa koulujen kesälomien siirtoa kahdella viikolla.

MaRa ja PAM ovat jo kauan ajaneet yhdessä koulujen kesälomien siirtämistä alkamaan juhannukselta ja päättymään elokuun lopussa. Liitot teettivät asiasta äskettäin yhdessä kaksi tutkimusta.

Taloustutkimus kysyi kansalaisilta, mitä mieltä he ovat koulujen kesälomien siirrosta. Kyselyn mukaan 57 prosenttia kansalaisista on täysin tai melko samaa mieltä siitä, että koulujen kesälomia siirrettäisiin alkamaan juhannukselta ja päättymään elokuun lopussa, kun vastaajille kerrottiin siirron myönteisistä taloudellisista vaikutuksista. Vain neljännes vastustaa siirtoa. Kesälomien siirto lisäisi eniten lapsiperheiden matkailua Suomessa.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu tutki yritysten mielipiteitä ja siirron taloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan 75 prosenttia matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä kannattaa kesälomien siirtoa ja vain 13 prosenttia vastustaa sitä. Yritysten liikevaihto kasvaisi 336 miljoonalla eurolla vuodessa. Suurin lisäys tulisi elokuulle, 262 miljoonaa euroa. Vain viisi prosenttia alan yrityksistä ennakoi lomien siirron vaikutusten olevan kielteisiä. Puolet alan yrityksistä ennakoi, että elokuun aukioloajat laajenisivat, eniten huvi- ja virkistysalan yrityksissä.

Lomien siirtämisellä olisi erittäin myönteisiä vaikutuksia myös työllisyyteen. Työllisyys kasvaisi matkailu- ja ravintola-alan yrityksissä kolmen kesäkuukauden aikana 2 419 henkilötyövuodella. Myönteiset kerrannaisvaikutukset muille toimialoille nostaisivat työllisyyttä yhteensä 4 585 henkilötyövuodella. Arviomme mukaan se merkitsisi laskennallisesti jopa 6 500–7 000 työllistä. Peräti 85 prosenttia yrityksistä ennakoi sesonkityövoiman käytön kasvua elokuussa lomien siirron ansiosta. Lomien siirto lisäisi merkittävästi erityisesti nuorten kesätyöpaikkoja. Siirto helpottaisi myös vakituisten työpaikkojen syntymistä.

Koulujen kesälomien siirrolla olisi lukuisia myönteisiä vaikutuksia talouteen ja kansalaisten lomanviettomahdollisuuksiin.  Myös muun elinkeinoelämän kuin matkailu- ja ravintola-alan kannalta olisi hyvä, että lomamme olisivat paremmin muun Euroopan tahdissa.

Koulujen kesälomien siirtoa on kannatettu useissa median pääkirjoituksissa kesän aikana. Myös yksittäiset kansalaiset ovat sitä kannattaneet mielipidekirjoituksissaan. Siirrolla on vain yksi vastustaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Koulujen kesälomien siirto tulisikin valmistella huolellisesti niin, että opetukselliset tavoitteet eivät vaarannu.

Koulujen kesälomien siirtäminen olisi pääministeri Petteri Orpon hallituksen kaipaama kasvutoimi. Se aiheuttaisi menoja vain siirtymävuonna, mutta ei sen jälkeen. Siirrosta saatavat tulot valtiolle olisivat kuitenkin moninkertaisesti suuremmat kuin menot. Nyt on aika siirtää koulujen kesälomat eurooppalaiseen aikatauluun.