Yritysten kustannustuen tarkoituksena on tukea yrityksiä, jotka ovat kärsineet koronakriisin ja valtion päättämien rajoitustoimien takia. Kustannustukijärjestelmä on epäonnistunut pahasti tässä tavoitteessaan. Kustannustuki I:een varattiin 300 miljoonaa euroa, josta jäi jakamatta 173 miljoonaa euroa. Kustannustuki II:een varattiin 550 miljoonaa euroa, mutta tämänhetkisten arvioiden mukaan jakamatta voi jäädä yli 400 miljoonaa euroa.

MaRa ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat tehneet yhdessä valtioneuvostolle esityksen ehtojen muuttamisesta. Olemme esittäneet, että valtioneuvoston tulee valmistella ainakin kaksi uutta kustannustukea. Kustannustuki III korvaamaan tappioita aikavälillä marraskuu 2020 – tammikuu 2021 ja kustannustuki IV aikavälillä helmikuu – kesä 2021. Kustannustuki III tarvitaan nopeasti, koska muun muassa pikkujoulukausi jäi käytännössä pois ja talvimatkailuyrityksille aiheutuu suuret vahingot ulkomaalaisten asiakkaiden kadon vuoksi.

Kustannustukijärjestelmässä on kaksi isoa, perustavanlaatuista ongelmaa. Yhtäältä 30 prosentin liikevaihdon alenemisen omavastuu ja toisaalta yhteenlaskettujen kustannustukien ja muiden tukien enimmäismäärä 800 000 euroa.

Kustannustukea alkaa kertyä vasta, kun yrityksen liikevaihto on pudonnut 30 prosentilla, joka on merkittävä liikevaihdon pudotus. Liikevaihdon alenemisen 30 prosentin pudotus on siten yrityksen omavastuun määrä. Kun yrityksen liikevaihto on alentunut esimerkiksi 40 prosenttia ja tuen piirissä olevat joustamattomat kulut ovat 10 000 euroa kuukaudessa, laskentatapa tuottaa vain 1 000 euron kustannustuen kuukaudessa eli viiden kuukauden tukijaksolta yhteensä 5 000 euroa. Käytännössä siis ei mitään. 

Kustannustukea pitää muuttaa niin, että kun yrityksen liikevaihto on alentunut esimerkiksi 30 prosenttia, tukea alkaa kertyä nousevasti heti liikevaihdon aleneman alusta alkaen.

Eduskunta on perustanut kustannustukijärjestelmän EU:n valtiontukijärjestelmän (SEUT) 107 artiklan (3) (b) -kohtaan, jossa tukea voidaan maksaa yhdelle yritykselle alkuperäisen sääntelyn mukaan 800 000 euroa. EU on juuri korottanut ylärajan 1,8 miljoonaan euroon. Komissio nosti juuri myös kattamattomien kiinteiden kustannusten tuen enimmäismäärää 10 miljoonaan euroon. Tätä tukea voidaan soveltaa yrityksiin, joiden liikevaihto on laskenut vähintään 30 prosenttia vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Esimerkiksi Tanska ja Ruotsi ovat perustaneet kustannustukijärjestelmänsä SEUT 107 (2) (b) -kohtaan, jossa ei ole yrityskohtaista euromääräistä ylärajaa. Esimerkiksi Ruotsi on hyväksyttänyt EU:lla jo viime keväänä oman tukiohjelmansa, joka mahdollisti viime kevään ja kesän ajalta yhteensä 21 miljoonan euron tuen maksamisen yhdelle yritykselle. Niinpä Ruotsin valtio maksoi viime kevään ja kesän ajalta Scandic Hotels AB:lle enemmän tukea kuin Suomen valtio maksoi kustannustukea koko Suomen majoitusalalle.

Myös Suomen tulee luoda oma tukijärjestelmä SEUT 107 (2) (b) -kohdan nojalla, jossa ei ole yrityskohtaista ylärajaa. Kun koronakriisi on jatkunut ja jatkuu edelleen, yhä pienemmät yritykset eivät saa enää kustannustukea ylärajan vuoksi. Joka tapauksessa kustannustuen enimmäismäärä tulee nostaa EU:n sallimaan 10 miljoonaan euroon.

Kustannustuessa on myös muita korjattavia ongelmia, jotka liittyvät muun muassa yrityksen päätoimialaan, liiketoiminnan joustamattomien kulujen määritelmään ja menetyksiin. Erityisen ongelmallinen on uusien yritysten asema, joilla ei ole vertailujaksoa, johon tukikauden liikevaihdon alentumista verrattaisiin.

Kustannustukijärjestelmän enimmäismäärät ovat luoneet kuvan, että valtio tukisi yrityksiä avokätisesti. Näin ei tosiasiassa ole, kun verrataan Suomen tukien määriä kansakunnan kokoonkin suhteutettuna muihin Pohjoismaihin. Jotta elinkelpoisia yrityksiä ei syyttä kuolisi koronakriisin vuoksi, kustannustukijärjestelmän valuviat on korjattava.