Koronarajoitukset loppuivat kaikilta toimialoiltamme, toivottavasti lopullisesti, 1.3.2022. Valtiovalta rajoitti jäsenyritystemme liiketoimintaa lähes kaksi vuotta. Liiketoiminnan rajoitukset olivat aikamoinen sekametelisoppa. Ne osoittivat kouriintuntuvasti, miten helppoa valtioneuvoston, aluehallintovirastojen ja koronakoordinaatioryhmien oli rajoittaa yrittäjien ja työntekijöiden perustuslailla suojattuja oikeuksia. Rajoitukset tulivat usein voimaan kohtuuttoman lyhyellä varoitusajalla, pahimmillaan jopa kuuden tunnin kuluttua päätöksen julkaisemisesta. Yrittäjien oikeusturva erittäin ankaria liiketoiminnan rajoituksia vastaan on huomattavan puutteellinen. 

Olemme pyytäneet päätöksille perusteita kesästä 2020 lähtien suoraan viranomaisilta, eduskunnan kuulemistilaisuuksissa ja median välityksellä, mutta huonolla menestyksellä. Valtio rajoitti esimerkiksi ravintoloiden, kylpylöiden sekä kongressien ja messujen toimintaa ilman todisteellista näyttöä siitä, kuinka paljon tartuntoja niissä on ollut.

Emme saaneet koskaan vastausta siihen, mikä on todisteellisesti osoitettu ravintoloiden osuus koronatartunnoista. Kylpylöiden allasosastojen, messujen ja kongressien osuus kaikista tartunnoista on häviävän pieni, mutta siitä huolimatta ne olivat erittäin ankarien rajoitusten kohteena. Pelkkä teoreettinen riski tartuntojen saamiseen riitti rajoitusten oikeudelliseksi perusteluksi. Sillä, että alan yritykset olivat tehneet erinomaista työtä viruksen leviämisen estämiseksi, ei ollut sijaa aluehallintovirastojen päätöksissä.

Olemme tehneet lukuisia kanteluja valtioneuvoston päätöksistä, joilla rajoitettiin ravintoloiden liiketoimintaa. Muita käytännössä käyttökelpoisia oikeusturvakeinoja ei ole käytössä. Olemme tehneet jäsenyritystemme asiamiehenä myös yli sata valitusta hallinto-oikeuksiin kokoontumisrajoituksista, yleisötilaisuuksien ja asiakastilojen rajoituksista sekä Valtiokonttorin tukipäätöksistä. Emme ole saaneet vielä päätöksiä hallinto-oikeuksista emmekä vastauksia kanteluihimme. Kantelut ja valitukset hallinto-oikeuksiin ovat tietysti laiha lohtu, kun meillä ei ole ollut käytössä tehokasta keinoa rajoitusten täytäntöönpanon estämiseksi.

Asiakkailla on paljon patoutunutta kysyntää lähes kahden koronavuoden jälkeen. Vaikutti myös siltä, että Suomi on koronan jälkeen yhä suositumpi matkakohde ulkomaalaisille asiakkaille korkeatasoisten palvelujensa, väljyytensä ja korkean hygieniatasonsa ansiosta. Venäjän silmitön hyökkäys Ukrainaan helmikuun lopussa muutti tilanteen. Osa ulkomaalaisista asiakkaista alkoi perua varauksiaan heti, kun sota alkoi. Venäjän asettamat vastapakotteet iskivät rajusti Finnairin Aasian yhteyksiin ja sitä kautta jäsenyrityksiimme.

Venäjän hyökkäys viivästyttää vakavasti toimialamme toipumista koronan jäljiltä. Negatiiviset vaikutukset vaihtelevat paljon toimialoittain ja sen mukaan, kuinka suuri osa asiakkaista on ulkomaalaisia. On hyvä varautua siihen, ettei venäläisiä asiakkaita ole pitkään aikaan, ja että aasialaisia matkailijoitakin on huomattavasti vähemmän kuin ennen koronakriisiä. Matkailu Suomeen vähenee muistakin maista, jos Suomi mielletään Venäjän rajanaapurina ei-turvalliseksi maaksi. Yhteensä nämä vaikutukset voivat olla kielteisiä isolle osalle ulkomaisiin asiakkaisiin panostaneista jäsenyrityksistämme. Pakotteet ja vastapakotteet nostavat reippaasti myös elintarvikeraaka-aineiden ja energian hintoja.

Venäjän hyökkäyksessä on kyse tietysti paljon suuremmista asioista kuin alamme toipumisesta koronasta. Se osoitti ikävällä tavalla sen, että Venäjä on diktatuuri, joka ei kunnioita ihmisoikeuksia eikä toisen kansan suvereniteettia. Myös Suomen on käytettävä tulevaisuudessa enemmän varoja maanpuolustuksen vahvistamiseen. Se raha on poissa muista asioista, mutta uskon, että maanpuolustuksen vahvistamiselle on kansalaisten keskuudessa suuri yhteisymmärrys. Vahvat Puolustusvoimat ovat edellytys sille, että voimme itse päättää omista asioistamme ja elää vapaana kansana.