Koronakriisi iski yllättäen jäsenyrityksiimme. Vielä tammi-helmikuussa se tuntui kaukaiselta pahalta, kunnes virus iski maaliskuun puolen välin maissa myös Suomeen. Kriisi yllätti jäsenyrityksemme ja meidät maralaiset täydellisesti. Kun vielä viikon 11 alussa kuvittelimme käyvämme PAMin kanssa normaalit työehtosopimusneuvottelut, viikon puolivälissä vallitsivat jo kriisitunnelmat.

Hallitus ja viranomaiset tekivät päätöksiä nopeassa tahdissa. Suomen rajat suljettiin, ensin kiellettiin yli 500 henkilön kokoontumiset ja pian sen jälkeen yli 10 henkilön kokoontumiset. Ravintolat suljettiin lailla ja Uusimaa eristettiin muusta Suomesta. Kaikki nuo toimet yhdessä iskivät myrskyn lailla jäsenyrityksiimme.

Kongressi-, kokous- ja messukeskuksilta loppuivat kokoukset kuin seinään, ja pienemmätkin kokoukset peruutettiin säännönmukaisesti. Hiihtokeskukset sulkivat vapaaehtoisesti ensin hissi- ja rinneliiketoiminnan, ja niiden sulkemisen myötä myös muut keskusten palvelut loppuivat. Hotellit ja kylpylät sulkivat ovensa, kun asiakkaita ei ollut. Niille harvoille, jotka pitivät ovensa auki asiakkaille, se ei ollut liiketoimintaa, kaukana siitä.

Ravintolat suljettiin 4.4.2020 take away -myyntiä lukuun ottamatta. Myös huoltovarmuuden kannalta tärkeät henkilöstöravintolat saivat jatkaa toimintaansa. Eduskunta piti tärkeänä, että esimerkiksi tehtaiden henkilöstöravintolat saivat jatkaa toimintaansa rajoitettuna niin, ettei ulkopuolisten ruokailu ole sallittua. 

Kaikki nämä rajoitukset sekä hallituksen ja viranomaisten vahva suositus välttää liikkumista ja toisten ihmisten kohtaamista romahduttivat jäsenyritystemme liiketoiminnan. Yritysten kassat tyhjenivät nopeasti, kun kuluja ei pystytty sopeuttamaan riittävän nopeasti kysynnän laskuun. Tämä siitä huolimatta, että MaRa ja PAM yhdessä neuvottelivat nopeasti lyhennykset yhteistoimintalain mukaisiin neuvotteluaikoihin ja lomautusilmoituksen määräaikaan.  

Painostamalla vuokranantajia yhdessä jäsenyritystemme kanssa olemme saaneet suurimman osan vuokranantajista poistamaan vuokrat huhti-toukokuulta tai alentamaan niitä merkittävästi. Siitä huolimatta on vielä tätä kirjoittaessani esimerkiksi useita kauppakeskuksia, jotka eivät ole toimineet vastuullisesti. Näyttää siltä, että mitä kauempana kauppakeskuksen omistaja on Suomesta, sitä vaikeampia vuokraneuvottelut ovat. Onneksi poikkeuksiakin on.

MaRalle koronakriisi toi ennennäkemättömän paineen neuvontapalveluihin ja edunvalvontaan. Lakimiehemme työmarkkina- ja liikejuridiikan osastoilla saivat kuukaudessa saman määrän yhteydenottoja jäsenyrityksiltämme kuin normaaliaikana tulee vuodessa. MaRa on tehnyt useita aloitteita valtioneuvostolle eri toimialojemme tukipaketeista, sääntelyn keventämisestä, ravintoloiden avaamisesta ja toimialojemme tukemisesta akuutin kriisivaiheen päätyttyä.

Myös media on ollut erittäin kiinnostunut alamme kysymyksistä. Kriisin alusta toukokuun alkuun mennessä MaRasta lähtöisin olevia tv- ja radiohaastatteluja sekä juttuja eri medioissa on ollut yli 700.

Koronakriisi jättää pitkän varjon toimialallemme. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä varmaa, millaisen tukipaketin eduskunta rakentaa ravintola-alalle ja muille toimialoillemme. Kriisi vie jäsenyrityksiä konkurssiin ja parhaimmillaankin tuhansia työpaikkoja katoaa.

Eduskunta päättää viime kädessä, sopeutuuko matkailu- ja ravintola-ala koronakriisiin valtion tukipakettien avulla vai massakonkurssien ja -työttömyyden myötä. Vastaus kysymykseen on selvä, mutta tekeekö eduskunta riittävät tukipäätökset, jotta se toteutuu myös käytännössä. Se on eduskunnan velvollisuus, sillä julkinen valta on päätöksillään estänyt matkailu- ja ravintola-alan yritysten liiketoiminnan.