Matkailu- ja ravintola-alan yrittäjät eivät ehtineet huokaista helpotuksesta koronarajoitusten päättyessä maaliskuun alussa, kun Venäjän aloittama sota johti alan seuraavaan kannattavuus- ja kustannuskriisiin. MaRan syyskuun alussa tekemän jäsenkyselyn mukaan reilulla puolella alan yrityksistä sähköön liittyvät kustannukset nousevat 50–300 prosenttia seuraavan kuuden kuukauden kuluessa verrattuna vuoteen 2021. Sähkön hinnannousu vaikuttaa kannattavuuteen 85 prosentilla yrityksistä. Noin 15 prosenttia arvioi olevansa konkurssiuhan alla tai lopettaneensa toimintansa sähkön hinnannousun takia kevättalveen mennessä. Jäseniltä tulevan palautteen perusteella ensimmäiset yritykset ovat jo hakeutumassa konkurssiin.

Hallitus on valmistellut laajan tukipaketin kotitalouksille. Sen sijaan yrityksille tarkoitettua tukipakettia ei ole julkaistu, ainakaan vielä tätä kirjoittaessani (17.10.). Tämä ei sinänsä ole yllätys, sillä valtio tuki yrityksiä kansainvälisesti verrattuna heikosti myös koronarajoitusten aiheuttamista vahingoista. Perusteluina tukematta jättämiselle on esitetty muun muassa sitä, että sähkön hinnannousu on osa yrittäjäriskiä. Näin asiaa on perustellut myös Suomen Yrittäjät (Yle 9.10.) vastustaessaan yrityksille suunnattavaa sähkötukipakettia. 

Hallituksen on tuettava myös yrityksiä tässä tilanteessa. Uhkana on muuten, että koronarajoitusten takia heikossa taloudellisessa tilassa olevia alamme yrityksiä joutuu lopettamaan toimintansa. Sähkön hinnan näin raju nousu on täysin odottamaton tapahtuma, jota yrittäjät eivät ole voineet mitenkään ottaa huomioon ennakolta. Syynä on Venäjän aloittama sota, joka muutti Euroopan energiamarkkinoita nopeasti ja pysyvällä tavalla. 

Jäsenkyselymme mukaan pienellä osalla yrityksistä sähkön hinta nousee tulevana talvena kymmenkertaiseksi viime vuoteen verrattuna. Pahiten sähkön hinnannousu iskee tulevana talvena pk-yrityksiin energiavaltaisilla toimialoilla, kuten kylpylöissä, hotelleissa ja hiihtokeskuksissa. Myös esimerkiksi mökkimajoitusta tarjoavat yrittäjät ovat vaikeassa asemassa, jos he ovat myyneet tulevalle talvelle majoitusta kiinteään hintaan. Osa yrityksistä pystyy säästämään sähköä merkittävästi, mutta esimerkiksi ravintoloiden on vaikea tehdä merkittäviä säästöjä, koska annokset on valmistettava silloin, kun on asiakkaita. Osa yrityksistä, etenkin isoimmista, on suojannut sähkön hintojen nousun joko osittain tai kokonaan.  

Tilannetta vaikeuttaa vielä se, että esimerkiksi ravintoloiden elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet nopeasti ja rajusti. Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan ravintoloiden elintarvikkeiden tukkuhinnat ovat nousseet 21,6 prosenttia vuodessa. Nousu on merkittävä, sillä elintarvikeraaka-aineiden osuus ravintola-annoksen hinnassa on ollut viime vuosina noin kolmannes. Myös kuljetusten ja muun energian hinnat ovat nousseet Venäjän sodan seurauksena.

Valtiontalous on huonossa kunnossa. Nykyinen hallitus on ottanut uutta velkaa peräti 40 miljardia euroa koronapandemian, Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin takia. Kriisien takia otetusta velasta vain pieni osa on käytetty hyvin poikkeuksellisiin olosuhteisiin joutuneiden yritysten tukemiseen. Valtiontaloudenkaan kannalta ei ole järkevää päästää terveitä matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä konkurssiin.