Pääministeri Petteri Orpon hallitus on tehnyt monia hyviä uudistuksia elinkeinoelämän näkökulmasta. Hallitus ei kuitenkaan ole ollut matkailu- ja ravintola-alamyönteinen. Erityisen kylmää kyytiä hallitus on antamassa hotellitoimialalle, mukaan lukien huoneistohotellit, hostellit ja leirintäalueet. Jos kaikki hallituksen suunnitelmat toteutuvat, se on jäämässä historiaan hotelleja eniten kurmuuttaneena hallituksena.
Hotellitoimiala oli yksi eniten koronasta kärsineistä toimialoista, vaikka harvat rajoitukset kohdistuivat suoraan hotelleihin. Kuitenkin matkustus- ja ravintolarajoitukset vaikuttivat toimialan yrityksiin ja niiden työntekijöihin erittäin negatiivisesti. Moni odotti, että porvarihallitus on hotellialamyönteisempi, mutta pettymys on ollut melkoinen.
Ensitöikseen hallitus päätti majoituksen ja muiden matkailupalveluiden arvonlisäveron korottamisesta 14 prosenttiin ilman analyysiä veronkorotuksen vaikutuksista toimialoihin, joita veronkorotus koski. Vero nousi kerralla EU:n toiseksi korkeimmaksi. Myös yleisen arvonlisäveron korotus 25,5 prosenttiin vaikutti negatiivisesti hotelleihin. VM arvioi, että arvonlisäverojen korotukset lisäisivät arvonlisäverokertymää ja että arvonlisäverot toisivat valtion kassaan yhteensä 23,60 miljardia euroa vuonna 2025. Eivät tuoneet, vaan 1,2 miljardia euroa vähemmän. Korotukset hyydyttivät omalta osaltaan kulutusta. Tämän vuoden alusta arvonlisävero aleni 13,5 prosenttiin.
Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala kertoi 28.1. Huomenta Suomi -lähetyksessä, että Suomi on vapauttamassa majoitustoiminnan harjoittamisen asuinkerrostaloissa. Suomi on kulkemassa toiseen suuntaan kuin muut maat. Hallituksen päätöksenteossa ratkaisevassa asemassa on ollut omaisuudensuoja. Sijoittajaosakkaan on voitava käyttää omaisuuttaan vapaasti, kunhan ei aiheuta kohtuutonta haittaa muille. Tässä katsannossa on sivuutettu muiden osakkaiden oikeudet.
Hallitus on sivuuttanut myös ne ongelmat, joita laajamittainen majoitustoiminnan harjoittaminen on aiheuttanut esimerkiksi Rovaniemellä asunnon kodikseen ostaville, vuokralaisille ja opiskelijoille.
Kun hallitus saa lain voimaan, sijoittajaosakas voi harjoittaa majoitusliiketoimintaa 90 päivää vuodessa, ja kunta voi pidentää sen 180 päivään. Majoitustoiminnan harjoittaja pitää itse kirjaa majoitusvuorokausista. Moni valvova viranomainen totesi YM:lle antamassaan lausunnossa, ettei majoitusvuorokausia pystytä valvomaan. Käytännössä majoitusliiketoiminnan harjoittaminen muuttuu vapaaksi. Kaikki hotelleille tutut ongelmat siirtyvät asuinkerrostaloihin, mutta ilman hotellien valvontaa. Myös kilpailu vääristyy. Nämä seikat eivät kuitenkaan näytä painavan hallituksen harkinnassa.
Lapin kunnat ovat ajaneet majoitusalalle matkailijaveroa. VM on parhaillaan valmistelemassa lakia matkailijaverosta. Tämä on uusi rasite muutenkin vaikeassa tilanteessa olevalle hotellitoimialalle. Hurskaana toiveena on saada perittyä sitä myös asuinkerrostaloissa majoitusliiketoimintaa harjoittavilta. Kunta saa itse päättää, ottaako veron käyttöön. Valtion lausuntopalvelusta voi päätellä, mitkä kunnat ottaisivat veron käyttöön. Se on hyvä ohje myös hotelleille, mihin kuntiin ei kannata investoida.
Uusi vero heikentäisi edelleen etenkin pk-hotellien toimintaedellytyksiä. Niistä on muutenkin tulossa uhanalainen laji. Esimerkiksi Helsingissä ei ole enää montakaan pk-yrittäjien pyörittämää hotellia, kun tilannetta verrataan 20 vuoden takaiseen aikaan. Erityisen lohduton on Itä-Suomen hotellien tilanne. Moni erinomainen hotelliyritys on konkurssiuhan alla tai yrityssaneerauksessa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on sanonut, ettei hallitus korota enää veroja tällä vaalikaudella. Vielä ei ole varmaa, koskeeko tämä myös uusien verojen käyttöönottoa. Toivottavasti hallitus hautaa matkailijaveron.
