Koronavirus ja julkisen vallan sen leviämisen estämiseksi päättämät toimet ovat iskeneet palveluelinkeinoihin, erityisesti matkailu- ja ravintola-alaan. Kriisin taloudellisia ja inhimillisiä vaurioita korjataan pitkän aikaa vielä sen jälkeen, kun akuutin kriisin vaihe on ohi.

Vau­rioi­den syvyys riippuu paljon siitä, onko epidemian toista vaihetta tulossa ja jos on, millaisista toimista julkinen valta päättää. On selvää, etteivät matkailu- ja ravintola-alan yritykset ja niiden työntekijät kestä enää sellaisia liiketoiminnan rajoittamistoimia, jotka ovat olleet voimassa huhtikuusta alkaen.

Katsetta on siirretty jo koronakriisin akuutin vaiheen jälkeiseen aikaan: millä toimenpiteillä valtion talouden velkaantuminen käännetään laskuun tai ainakin vakiinnutetaan siedettävälle tasolle.  Näkemyksensä ovat esittäneet muun muassa työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama työryhmä, valtiosihteeri Martti Hetemäen exit- ja jälleenrakennustyöryhmä sekä Aalto-yliopiston työelämäprofessori Timo Viherkenttä. Heidän ehdotuksensa sisältävät julkisten menojen leikkauksia, mutta myös arvonlisäverojen korotuksia. Exit- ja jälleenrakennustyöryhmä ei esitä tätä suoraan.

Vaikka elinkeinoelämän rakenne on muuttunut Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana, se ei näytä vaikuttaneen talousasiantuntijoiden näkemyksiin. Koronakriisi on iskenyt nimenomaan arvonlisäveroja maksaviin palvelualojen yrityksiin. Monet yritykset ovat vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa useita vuosia kriisin akuutin vaiheen päättymisen jälkeenkin.

Siitä huolimatta talousasiantuntijat esittävät niiden tarjoamille palveluille lisää arvonlisäveroja. Tämä siitä huolimatta, että samanaikaisesti työllisyyden parantaminen on yksi talouspolitiikan päätavoitteista. Palvelualoille on syntynyt vuosien 2008 ja 2019 välisenä aikana 139 000 uutta työpaikkaa, kun teollisuudesta samaan aikaan on hävinnyt 88 000 työpaikkaa. Työvoimavaltaisuuden vuoksi arvonlisäverot kohdistuvat myös työhön.

Arvonlisäverojen kiristämisellä ei luoda palvelualoille yhtään uutta työpaikkaa. Päinvastoin koronakriisin jäljiltä parhaimmillaankin useita tuhansia toimialan työntekijöitä jää työttömiksi. Erityisen haitallista tämä on sen vuoksi, että osa työttömiksi jäävistä on nuoria. Toimialan työntekijöistä noin 30 prosenttia on alle 26-vuotiaita.

Matkailualan osuus Suomen palvelujen viennistä on 16,1 prosenttia ja kokonaisviennistä 5,2 prosenttia. Matkailun Suomeen jättämä arvonlisä on samaa luokkaa kuin metsäteollisuuden. Matkailu on ainoa vientiala, jonka verorasitusta on lisätty muun muassa jatkuvilla alkoholijuoma- ja sähköverojen korotuksilla. Alkoholijuomia verotetaan Suomessa rankemmin kuin missään muussa EU-maassa.

Vesa Vihriälän työryhmä esitti, että arvonlisäveroja alennettaisiin nyt kysynnän elvyttämiseksi, mutta samalla tehtäisiin päätös arvonlisäverojen korottamisesta pysyvästi elvytysvaiheen jälkeen. MaRa on yhdessä PAMin kanssa esittänyt, että matkailu- ja ravintola-alan palvelujen arvonlisäveroja alennettaisiin määräajaksi kysynnän ja työllisyyden vahvistamiseksi. Näin on tehty muun muassa Saksassa ja Norjassa. Hallitus ei ole vielä tehnyt tällaista esitystä, mutta ajamme määräaikaista arvonlisäverojen alentamista tärkeimpänä tavoitteenamme.

Talousasiantuntijoiden näkemykset osoittavat, että talouspolitiikka ei ole muuttunut. Viimeistään eduskuntavaaleissa vuonna 2023 arvonlisäverojen korottaminen on esillä. Se heikentäisi matkailupalvelujen vientiä, kotimaista kysyntää ja työllisyyttä sekä suosisi ulkomaanmatkailua. Tiedämme jo nyt, että arvonlisäverojen korotusten estäminen on tärkeimpiä MaRan edunvalvontatavoitteita sen jälkeen, kun koronakriisin akuutti vaihe on ohi.