Pikku Roba Helsingissä kymmenen vuotta sitten: pimeä ja synkkä katu, tyhjentynyt poliisikiinteistö, ei katuvaloja. Tuolloin ei olisi voinut kuvitella, että nykyisin kadulla eletään vilkasta, urbaania elämää ravintoloineen ja hotelleineen. Kadulla sijaitsee myös yksi ravintolayrittäjä Timo Lintsi Linnamäen ravintoloista, Pastis.

Nyt paljastamme Pastiksen ja muiden Lintsin ravintoloiden toimivimmat reseptit. Ruoan sijaan aiheena on vähintään yhtä kriittinen menestystekijä: työntekijäkokemus, jonka raaka-aineina käytetään ylimääräisiä palkallisia vapaita, korotettuja lisiä, sairauskuluvakuutusta ja esimieskoulutuksia.

 

Ultimasta Fiaskoon ja kaikkea siltä väliltä

Lähes 30 vuotta alalla on tuonut monenlaista kokemusta, josta nykyinen menestys ja tapa toimia on muotoutunut. Lintsi haki nuorena oppia eri maissa ja tutuksi tuli esimerkiksi saksan kieli. Se oli pakko opetella, koska englantia ei puhuttu.

– Olen ollut monissa todella hienoissa paikoissa töissä. Savoyssa tapasin nykyiset yhtiökumppanini Henri Alénin ja Samuil Angelovin, Lintsi kertoo.

Savoyssa oma ravintola oli puheissa ja haaveissa, kuten lähes jokaisella kokilla jossain vaiheessa uraa. Asiaan kuitenkin palattiin vasta 2010. Ravintola Murun tarina alkoi, kun Alén soitti yllättäen ja ehdotti yhteisen haaveen toteuttamista. Miehillä oli vahva visio ja halu tarjota asiakkaille elämyksiä sekä luoda itselle työpaikka.

– Siinä kohtaa ei vielä sisäistetty yrittäjyyttä niin vahvasti, kun oltiin uppoutuneena käytännön työhön ravintolassa. Ruljanssi lähti nopeasti lapasesta, ja piti palkata valtavan suosion vuoksi nopeasti lisää ihmisiä.

Vuonna 2013 perustettiin Pastis.

– Haluttiin luoda ranskalainen bistro ja ollaan pysytty siinä teemassa ja liikeideassa. Pastis on vakiinnuttanut paikkansa genressä hienosti, Lintsi iloitsee.

Jatkoa seurasi, kun Finnjävel perustettiin vuonna 2016. Liikeideana oli autenttinen suomalainen ravintola, jota varten luotiin kaikki yksityiskohdat aterimia, valaisimia ja musiikkia myöten. Ideana oli myös kahden vuoden määräaikaisuus. Siitä pidettiin kiinni, vaikka Lintsi myöntääkin, että tekisi nyt toisin ja jatkaisi toimintaa.

Samaan aikaan Finnjävelin kanssa perustettiin Etelärantaan Bystro, idän herkkuihin erikoistunut ravintola, joka sittemmin muuttui meren herkkuja tarjoavaksi Sue Elleniksi.

Finnjävelin jälkeen tie kulki Ultimasta Fiaskoon.

– Ultima kehitettiin vahvasti kiertotalouden ympärille. Se oli erittäin tutkiva ja tulevaisuuteen suuntaava konsepti, jossa vastuullisuus oli keskiössä. Saatiin paljon huomiota ulkomailla, ja mediaa tuli tekemään juttuja. Mutta Suomessa se oli liikaa aikaansa edellä. Ja sitten pitikin keksiä jotain muuta. Henri rakastaa italialaista ruokaa, joten päädyttiin siihen, ja ravintolan nimeksi tuli itseironisesti Fiasco?

 

Kasvun paikkoja kriisiaikoina

Ennen koronaa Lintsi ei ollut kohdannut vastaavaa isoa kriisiä. Finnjävel avattiin uudelleen loppuvuodesta 2019 Helsingin taidehallille. Iso investointi ei olisi voinut osua huonompaan aikaan.  Kassaa ei ehditty kerätä ennen maailman sulkeutumista.

– Tilanne oli erittäin haastava. Pari vuotta kipuiltiin, mutta onnistuttiin kuitenkin saamaan ravintola jaloilleen ja uusi startti koronan jälkeen. Ravintola on huippusuosittu.

Finnjävelissä on kaksi puolta, Sali ja Salonki, joista jälkimmäinen sai Michelin-tähden sekä tunnustuksen Pohjoismaiden parhaasta palvelusta vuonna 2021. Finnjävelissä on mukana myös Demo-ravintolasta tuttu Tommi Tuominen.

Koronan aikana avattiin myös Murun viinibaari. Sitä oli suunniteltu pitkään ja avajaisia vietettiin keväällä 2021.

– Silloin avattiin myös VillaLilla Espoon Leppävaaraan. Tunnelmallinen paikka puuhuvilassa on ikään kuin "lähiöMuru" ja "hidden gem", Lintsi kuvailee.

Korona opetti katsomaan omaa bisnestä täysin erilaisesta näkökulmasta. Isoin huoli oli henkilökunnasta: vastuu yli sadasta työntekijästä ja välillisesti noin 200 henkilön työpaikasta.

– Selvittiin lopulta yllättävän hyvin. Valtion tuet toimivat, mutta niiden hakemisen kanssa piti olla kyllä todella hereillä. Meillä tärkeää oli omistajien selkeä työnjako, kun hoidettavana oli sata muutakin asiaa, Lintsi sanoo.

– Korona kehitti valtavasti kriisinhallintakykyä; niin johtamisen taitoja kuin epämukavuusalueella olemista.

 

Parhaan työntekijä­kokemuksen resepti

Kun koronan hellitettyä päästiin avaamaan paikkoja, edessä oli uusi haaste: mistä henkilöstöä vastaamaan suureen kysyntään?

Työntekijöiden etuja alettiin Lintsin johdolla pohtia uudesta kulmasta: mitkä muut asiat kuin palkka parantavat työntekijäkokemusta? Keskustelussa oli mukana myös Fennian Tarja Kasurinen, joka hoitaa Lintsin kanssa yrityksen vakuutusasioita. He suunnittelivat yhdessä ratkaisuja, joilla voitiin tarjota henkilöstölle etuja kustannustehokkaasti.

– Lanseerasimme paketin, jossa tuotiin sairauskulu- ja vapaa-ajan tapaturmavakuutukset kaikille työntekijöille. Ryhmävakuutukset ovat huikean hyviä työntekijöille, kun esimerkiksi sairauskuluvakuutuksen saa ilman terveysselvitystä. Se on valtavan hyvä etu ja näkyy myös yrittäjän tuloksessa, koska työntekijä pääsee nopeasti yksityiselle puolelle hoitoon ja pian takaisin töihin. Kannustan kaikkia yrittäjiä tutustumaan näihin ratkaisuihin, sillä ne ovat kustannuksiltaan hyvin maltillisia, Lintsi kertoo.

Lisäksi yrityksessä tuotiin matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut osaksi työterveyshuoltoa ja annettiin yhden viikon ylimääräinen palkallinen vapaa kaikille omilla kirjoilla oleville työntekijöille, jotka tekivät yli 90 työtuntia kolmessa viikossa.

Ilta- ja viikonlopputöihin etsittiin ratkaisua benchmarkkaamalla kaupan alaa. Sen pohjalta lisättiin yksi euro jokaiseen iltatuntiin ja kolme euroa lauantaitunteihin. Ratkaisu on tasapuolinen kaikille ja koskee myös esihenkilöitä.

– Monelle vapaa-aika on todella arvokasta. Eduista on tullut tosi hyvää palautetta.

Yrityksessä tehdään henkilöstökysely kaksi kertaa vuodessa, ja NPS hyppäsi heti kaksi pykälää ylöspäin.

– Työntekijäkokemuksesta huolehtiminen on jatkumo, koko ajan pitää olla sormi pulssilla. Työntekijäkokemus täytyy nostaa asiakaskokemuksen rinnalle, ne ovat yhtä tärkeitä. Samalla on pidettävä huolta tuloksesta. Eli tehdä laskelma, minkä verran nostetaan hintoja, että saadaan edut rahoitettua.

 

Vastuullisuus tulevaisuuden avainasia

Työntekijäkokemukseen on Lintsin yrityksessä panostettu myös investoimalla johtamiseen ja rekrytointiin. Yritykseen on palkattu täysipäiväinen hr-koordinaattori. Hän on tukena rekrytoinneissa ja hallinnoi ihmisten liikuttelua yksiköstä toiseen. Hän tukee myös työntekijöiden urapolkuja ja päälliköitä.

– Meidän alallamme johtaminen on akilleen kantapää. Perinteisesti se on hyvin hierarkkista. Meillä fokus on etenkin lähiesimiesten johtamiskoulutuksessa, Lintsi kertoo.

Usein esihenkilöksi nostetaan ruoan laadusta vastaava huipputekijä, jolla ei välttämättä ole osaamista johtamisesta. Hänelle on tärkeää tarjota koulutusta ja työkaluja esihenkilötyöhön.

Alan vetovoimaisuuden eteen pitää tehdä töitä. Lintsi näkee, että vastuullisuus kaikissa eri muodoissaan on keskeinen osa tulevaisuuden ravintolatrendejä. Merkittävä osa-alue on sosiaalinen vastuu.

– Olen pyrkinyt omassa toiminnassani murtamaan perinteistä ajattelua työntekijäkokemuksen ympärillä. Olen käynyt esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa luennoimassa sosiaalisesta vastuusta restonomiopiskelijoille. Haluan tehdä mahdollisimman paljon pioneerityötä toimialan eteenpäin viemiseksi. Siihen haastan kaikki muutkin alan toimijat mukaan.