Matkailu- ja ravintola-alan työpaikkojen arjessa kiire näkyy ja tuntuu. Kokemuksen vahvistaa myös tuore tutkimus Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla, jonka perusteella työntekijöiden kiire ja työmäärä ovat lisääntyneet samalla, kun työhyvinvointi ja koettu työkyky ovat laskeneet. Myös halukkuus hakeutua töihin toiselle alalle on lisääntynyt.

Kaikki uutiset työpaikkojen arjesta eivät ole kuitenkaan huonoja: epävarmuus ammatin tulevaisuudesta on vähentynyt, työtehtävät ovat aiempaa monipuolisempia ja jopa koettu tuottavuus on kasvanut. Ratkaisuja tilanteen huonoihin puoliin voidaan löytää paremmasta arjen johtamisesta työpaikoilla.

Kiire johtuu monista syistä

Kokemusta kiireestä tarkasteltiin tutkimuksessa väittämällä ”Minun täytyy kiirehtiä usein saadakseni työni tehtyä”. Vuonna 2021 täysin tai melko samaa mieltä olleiden osuus vastaajista oli 71 %, kun vuonna 2022 osuus oli hieman korkeampi, 74 %. Kiireen kokemus oli yleisempää matkailu- ja ravintola-alalla kuin kaupan ja kiinteistöpalvelualoilla.

Yleisin kiireen syy oli henkilökunnan vähyys: vuonna 2021 kolme neljästä koki henkilökunnan vähyyden kiireen syyksi. Vuonna 2022 osuus nousi vielä pari yksikköä (77 %).

Merkittäviä muutoksia havaittiin muissa kiireen syissä. Vuonna 2021 kiirettä kokeneista 12 % koki syyksi sijaisten puutteen, kun vuonna 2022 osuus oli 26 %. Myös tilapäisten työntekijöiden perehdyttäminen koettiin aiempaa useammin kiireen syyksi, kun osuus kasvoi 16 %:sta 24 %:iin.

Vuoden 2022 kyselyssä kolmannes vastaajista kertoi työn määrän kasvusta ja entistä monipuolisemmista työtehtävistä. Myös koettu työn tuottavuus, eli kuinka paljon työtä sai tehdyksi edellisen viikon aikana verrattuna tavanomaiseen työviikkoon, lisääntyi vuoden aikana.

Lue lisää: Miten löytää hyvä tyyppi, joka osaa homman?

Kiire on aina riski yksilölle ja yhteisölle

Ihmisen hyvinvoinnin kannalta kiireen pitäisi olla poikkeustila. Tällä hetkellä kiire on kuitenkin monella työpaikalla aiempaa pysyvämpi osa arkea. Lyhytaikaisellakin liiallisella kiireellä voi olla vaikutuksia työvoiman pysyvyyteen, työn järjestelyihin ja työturvallisuuteen työpaikoilla.

Pitkittyneen kiireen seurauksena osa tärkeistä töistä jää rästiin, virheet ja onnettomuudet lisääntyvät eikä uuden oppimiselle jää aikaa. Uuden luominen ja työn kehittäminen eivät luonnistu kiireessä, kuuntelusta ja aidosta keskustelusta puhumattakaan.

Silloin heikkenee myös työn hallinnan tunne eli kokemus siitä, että työ on sopivan haastavaa ja tasapainossa muun elämän kanssa ja että pystyy tekemään niin hyvää työtä kuin tahtoisi.

Tutkimuksen tulosten mukaan kokemus omasta terveydentilasta sekä työkyvystä heikkeni vastaajien joukossa vuoden aikana. Terveydentilansa koki erittäin tai melko hyväksi 73 % alan vastaajista vuonna 2021, mutta osuus laski 68 %:iin vuonna 2022. Myös koetun työkyvyn osalta koettiin vastaava notkahdus: vuonna 2021 vastaajista 75 % koki työkykynsä vähintään hyväksi, mutta vuonna 2022 vastaava osuus oli 71 %.

Kiire on riski myös työstä palautumiselle. Työn lomassa pidettävät, palautumista kannattelevat tauot voivat kiireen keskellä jäädä pitämättä. Puutteellinen palautuminen voi altistaa sairastumiselle.

Toisaalta jatkuva kiire voi lisätä myös sairaana työskentelyä, kun työkavereita ei haluta jättää pulaan. Kyselyjen mukaan sekä sairastaminen että sairaana työskentely olivat lisääntyneet vuoden aikana. Vuonna 2021 yli 40 % alan vastaajista ei ollut sairastanut lainkaan ja hieman yli kolmasosa vastaajista oli ollut vähintään kerran sairaana töissä. Vuonna 2022 vain noin viidesosa vastaajista ei ollut ollut sairaana lainkaan, mutta jopa yli 60 % oli työskennellyt sairaana vähintään kerran.  

Kiire työpaikoilla heijastui vuoden 2022 kyselyssä myös lisääntyneeseen jouston tarpeeseen. Joka kymmenes työntekijä raportoi joustavansa työajoissaan esihenkilön pyynnöstä päivittäin ja reilu kolmannes viikoittain.  Työvuorojärjestelyihin vaikuttamisen mahdollisuudet pysyivät ennallaan, kun taas vaikutusmahdollisuudet sekä lomiin ja vapaisiin että palkattomiin vapaisiin heikentyivät.

Myös myönteisiä tuloksia kiireestä huolimatta

Hyvät kokemukset työstä kannattelevat vaikeuksissa. Esimerkiksi työn imun eli energisyyden, innostuksen ja uppoutumisen kokemukset ovat vastaajien joukossa korkealla tasolla: molempina vuosina yli 70 % koki olevansa täynnä energiaa työtä tehdessään vähintään muutaman kerran viikossa. Lähes 70 % koki olevansa innostunut työstään ja olevansa täysin uppoutunut työhönsä vähintään muutaman kerran viikossa.

Kuulumisten kysely ja avun tarjoaminen ovat toisen tukemista, etenkin kiiretilanteissa. Useimmat kokivat saaneensa tarvittaessa tukea ja apua esihenkilöltään ja työtovereiltaan. Tukea esihenkilöltä sai molempina vuosina yli 70 % vastanneista ja työtovereilta yli 80 % vastanneista.

Myönteistä kehityskulkua on nähtävissä myös esimerkiksi siinä, että vastaajat kokivat tiedonkulun työyksikön sisällä kehittyneen parempaan suuntaan. Vastaajista 45 % koki sen olevan riittävää vuonna 2021. Vuonna 2022 osuus oli 47 %.

Lisäksi matkailu- ja ravintola-alan vastaajat kokivat saavansa mukavasti tunnustusta hyvästä työsuorituksesta. Myös vastaajien epävarmuus oman ammatin tulevaisuudesta oli tuntuvasti vähentynyt vuoden aikana 60 prosentista 40 prosenttiin.