Oppisopimusopiskelijalla on aina yksilöllinen polku

Oppisopimusopiskelijalla on aina yksilöllinen polku

  • Teksti: Minna Halmetoja
  • Kuvat: Minna Ruusunen / Keuda

Kokkiopintojen sisältö ja kesto vaihtelevat opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan, mutta kaikki kokit hallitsevat pakollisten opintojen ansiosta samat perusasiat.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä Suomessa ovat voimassa kokin työhön liittyvät tutkintonimikkeet: kokki vuoden 2018 alusta lähtien ja vuoden 2019 alusta lisäksi ravintolakokki, suurtalouskokki ja dieettikokki.

Tutkinnot koostuvat tutkinnon osista, ja kaikki osat eli koko tutkinnon voi suorittaa oppisopimuksena. Opinnot voi suorittaa myös opiskelemalla vain joitakin tutkinnon osia oppisopimuksella.

Työnantajien kannattaa olla perillä uudesta tutkinnon muodostumisesta, jotta oppisopimusten solmimiset toteutuvat mahdollisimman juohevasti. Ammatilliset oppilaitokset esittelevät työnantajille mielellään eri mahdollisuuksia. Netissä tietoa on sivustolla ePerusteet.

Opintojen alussa jokaiselle opiskelijalle tehdään ammatillisissa oppilaitoksissa HOKS eli henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma, jota päivitetään opintojen ajan. Koska jokaisella opiskelijalla on erilainen osaamistausta, työpaikka ja opintojen kokonaisuus, syntyy opiskelijan opinnoista aina yksilöllinen suunnitelma. Niinpä ei voi sanoa tarkasti, kuinka kauan kunkin tutkinnon suorittamiseen menee. Perustutkinnosta valmistutaan keskimäärin 1–3 vuoden kuluessa ja ammatti- sekä erikoisammattitutkinnoista 1–1,5 vuodessa.
 

Tutkintonimikkeenä kokki

Kokiksi voi Suomessa valmistua opiskelemalla ravintola- ja catering-alan perustutkinnon. Kevään 2020 yhteishaussa kokin tutkintoa on tarjolla ammatillisten oppilaitosten 81 kampuksella ympäri maata.

Perustutkinnossa voi erikoistua joko asiakaspalvelun tai ruokapalvelun osaamisalalle eli valmistua tarjoilijaksi tai kokiksi.

Perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Osaamispisteet eivät ole kytköksissä mihinkään tuntimääriin, mutta tutkinto on osaamisperustainen eli jokaiselle tutkinnon osalle on määritelty ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Opiskelija näyttää osaamisensa työpaikalla näytöissä oikeissa tilanteissa yksilöllisen HOKSissa suunnitellun aikataulun mukaan.

Kokin tutkinnon pakolliset osat käsittävät ravitsemispalveluissa toimimisen sekä lounas- ja annosruokien valmistuksen. Kaikki kokit hallitsevat siis samat asiat.

Eroavuudet kokin tutkinnon sisällössä tulevat muun muassa opiskelijan valitsemista ammatillisista tutkinnon osista. Niitä on tarjolla kaikkiaan 18 erilaajuista: esimerkiksi à la carte -ruoanvalmistus, ravitsemispalveluiden tuotteistaminen, suurkeittiön ruokatuotanto, tilaus- ja juhlaruokien valmistus, luonnontuotteiden hyödyntäminen ravitsemispalveluissa ja työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen.

Opiskelija voi sisällyttää opintoihinsa myös toisen osaamisalan pakollisia opintoja tai opintoja toisesta perustutkinnosta tai lukio- ja korkeakouluopintoja. Ne voi lukio- ja korkeakouluopintoja lukuun ottamatta suorittaa oppisopimusopintoina.

Edellä mainituista tutkinnon osista opiskelijalle kertyy 145 opintopistettä. Lisäksi kokkiopiskelijat – kuten kaikki muitakin perustutkintoja suorittavat – opiskelevat 35 osaamispisteen edestä yhteisiä tutkinnon osia, jotka on suunniteltu työelämässä tarvittavien perustaitojen vahvistamiseksi. Niitä ovat viestintä ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, yhteiskunta- ja työelämäosaaminen sekä valinnaiset opinnot. Usein yhteiset tutkinnon osat voidaan integroida opiskeltavaksi oppisopimuksen yhteydessä.
 

Oppisopimuksen viikkotyöaika

Oppisopimuksessa opiskelijan viikoittainen työskentelyaika työpaikalla on keskimäärin vähintään 25 tuntia viikossa, josta muodostuu noin 80 prosenttia ammattitaidon oppimisesta. Loppuosa muodostuu muusta osaamisen hankkimisesta lähinnä oppilaitoksen tarjoamassa oppimisympäristössä, lähiopetuksessa tai verkossa.

Koska jokaisen oppijan tilanne on yksilöllinen, kuluu oppimiseen eri kokonaistuntimäärä. Yleisesti kuitenkin eripituisia lähiopetuspäiviä on oppilaitoksessa tutkinnosta riippuen 1–5 päivää kuukaudessa ja ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa suunnilleen 10 päivää noin 12 kuukauden aikana. 

Oppisopimuksessa pääpaino on työpaikalla oppimisessa. Lähiopetuksen todellinen määrä riippuu henkilön osaamisesta ja siitä, mitä kaikkea hän voi työssään oppia. Lähiopetuspäivät aikataulutetaan hyvissä ajoin etukäteen, joten yritys ja opiskelija pystyvät yhdessä varautumaan niihin työvuoroja suunniteltaessa. Lähipäivät on yleensä nimetty eri tutkinnon osien mukaan, ja sisällöt suunniteltu niiden osaamistavoitteiden mukaisiksi. Usein ammatillisista tutkinnon osista on olemassa myös verkossa opiskeltavia osioita.
 

Tutkintonimikkeinä ravintolakokki, suurtalouskokki tai dieettikokki

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot on tarkoitettu ensisijaisesti jo alalta kokemusta hankkineille, erikoistuvaa osaamista tarvitseville tai hankitun osaamisen näyttäjille. Niissäkin opinnot muodostuvat erilaisista tutkinnon osista, ja jokaisen tai osan niistä voi suorittaa oppisopimuksella.

Tarjolla on ruokapalvelujen ammattitutkinto, jossa osaamisalana on joko ravintolaruoanvalmistus ja tutkintonimikkeenä ravintolakokki tai suurtalousruoanvalmistus, jonka tutkintonimikkeenä on suurtalouskokki sekä erityisruokavaliopalvelujen erikoisammattitutkinto, jossa tutkintonimike on dieettikokki.

Ravintola- ja catering-alan perustutkinnon suorittanut kokki osaa:

• toimia ravitsemisalan ruoanvalmistuksen suunnittelu-, toteuttamis- ja myyntitehtävissä

• palvella suomalaisia ja ulkomaisia asiakkaita asiakaslähtöisesti

• hyödyntää ammattisanastoa vierailla kielillä ja kulttuurien tuntemusta

• toimia myynti- ja asiakaspalveluhenkisesti, laatutietoisesti, kannattavasti ja tuloksellisesti, vastuullisesti ja hygieniavaatimusten sekä kestävän toimintatavan mukaisesti

• toimia ruoanvalmistuksen tehtävissä erilaisin liikeideoin tai toiminta-ajatuksin toimivissa ravintoloissa tai julkisen sektorin toimipaikoissa

• valmistaa maukasta, ravitsevaa ja terveellistä ruokaa huomioiden erityisruokavaliot

• laittaa ruoan esille annoksittain tai suurelle joukolle.