Johtamisessa kaikki lähtee luottamuksesta
Osaavasta henkilöstöstä kilpaillaan, eikä matkailu- ja ravintola-ala houkuta nuoria entiseen malliin. Voisiko valmentava johtaminen olla ratkaisu työntekijöiden sitouttamiseen? Positiivinen palaute kannustaa työntekijää kehittymään ja pääsemään tavoitteisiin – eikä maksa mitään.
Matkailu- ja ravintola-alalla positiivisen asiakaskokemuksen edellytyksenä on osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Työvoimapula alalla näyttää vain pahenevan – etenkin kun alan koulutusta ei koeta yhtä houkuttelevaksi kuin aikaisemmin. Kilpailu työvoimasta käydäänkin lisääntyvässä määrin muita toimialoja vastaan.
– Meidän pitäisi puhua paljon enemmän alan monipuolisista työtehtävistä ja uramahdollisuuksista, jotta nuoret kiinnostuvat taas alasta. Lisäksi ala voisi työllistää hyvin erityyppisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Tällä olisi yhteiskunnallistakin merkitystä, Scandicin hr manager Emilia Sarkia muistuttaa.
Hyvän johtamisen kulmakivet
Tutkimusten mukaan tavallisin syy siihen, että hyvä työntekijä jättää organisaation, on tyytymättömyys omaan esimieheen. Olennaista matkailu- ja ravintola-alan tulevaisuuden kannalta on, pystyvätkö yritykset työnantajina vastaamaan nuorten työntekijöiden johtamista koskeviin odotuksiin.
Viime vuonna eTalent Recruitingin toteuttamassa Nuorten ammattilaisten johtaminen -tutkimuksessa kysyttiin 1 263 nuorelta, millaista on hyvä johtajuus ja esimiestyö. Tutkimuksen mukaan nuoret toivoivat esimiehiltään vuorovaikutustaitoja, empatiakykyä ja aitoa halua auttaa alaisiaan menestymään. Nuorten mielestä hyvä johtaja tarjoaa tukea, antaa rakentavaa palautetta ja on aktiivisesti läsnä arjessa ja tarvittaessa helposti tavoitettavissa.
Esimies myös luottaa alaistensa osaamiseen ja heidän kykyynsä toimia yrityksen edun mukaisesti.
– Tutkimuksessa esiin nousseet hyvän johtamisen kulmakivet on tunnistettu Scandicissa. Meillä on kehitetty koko organisaation tasoinen malli, johtamisen kompassi, jossa korostuu neljä periaatetta: luottamus, innostaminen, yhteistyö ja osallistaminen, Sarkia kertoo.
Hänen mukaansa johtamisessa kaikki lähtee luottamuksesta, jota pitää kehittää sekä esimiehen että alaisen välillä mutta esimerkiksi hotelliympäristössä myös eri osastojen välillä. Toinen tärkeä asia on innostavien ja selkeiden tavoitteiden asettaminen. Työntekijän täytyy tietää, mikä merkitys omalla työllä ja roolilla on kokonaisuuden kannalta.
– Kolmanneksi Scandicin johtamismallissa korostetaan yhteistyön merkitystä ja yksilöiden vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä, jotta ihmiset pääsevät kehittymään ja kehittämään toimintaa. Neljäntenä periaatteena on hieman hankalasti suomen kielelle kääntyvä empowerment eli osallistaminen, jossa korostuu valmentava esimiestyö, kuvaa Sarkia.
Samoilla linjoilla on tamperelaisen perinteikkään pizzeria Napolin ravintoloitsija Kalle Räsänen.
– Ihmisten johtaminen on kuuntelemista ja kannustamista, joten vuorovaikutustaitoja tarvitaan. Meillä korostetaan johtamisessa etenkin tasapuolisuutta, ja sen täytyy näkyä niin työvuorosuunnittelussa kuin palkitsemisessakin. Koko ajan on oltava valmis oppimaan. Koulutamme esimiehiämme esimerkiksi vaikeiden tilanteiden kohtaamiseen, huomauttaa Räsänen.
Valmentavan esimiehen tärkein tehtävä on mahdollistaa työntekijän onnistuminen. (Kuva:Pixhill)
Työntekijät kaipaavat palautetta työstään
Johtamisen klassisena haasteena on tukea ja auttaa työntekijöitä, tiimejä ja yksiköitä pääsemään päämääriinsä ja työskentelemään tehokkaammin, jotta yritys tuottaa arvoa asiakkailleen ja menestyy.
Scandicin ohella monet suomalaisyritykset ovat tunnistaneet nuorten johtamista koskevat odotukset ja ryhtyneet kehittämään esimiestyötään valmentavampaan suuntaan. Valmentavassa johtamisessa korostuvat kuunteleminen ja kyseleminen, palautteenanto, yhteinen tavoitteiden asettaminen ja ongelmanratkaisu. Myös innostaminen, vastuuttaminen ja valtuuttaminen ovat keskeisessä roolissa.
Valmentavan esimiehen tärkein tehtävä on mahdollistaa työntekijän onnistuminen. Näin saadaan yksilöiden potentiaali ja osaaminen yrityksen käyttöön ja samalla tuetaan työntekijää ottamaan itse vastuuta ongelmanratkaisusta, omasta kehittymisestään sekä tavoitteisiin pääsemisestä.
Monessa yrityksessä ajatellaan, että kerran vuodessa käytävässä kehityskeskustelussa annetaan riittävästi palautetta. Räsänen ja Sarkia kuitenkin korostavat, että nuoret työntekijät haluavat sekä saada että antaa enemmän palautetta.
– Nuoret arvostavat välitöntä palautetta. Vaikka meillä käydään palautekeskusteluja kaksi kertaa vuodessa, lisäisin palautteenantoa arjen tilanteisiin. Silloin palaute on tehokkaampaa ja muutoksia voidaan tehdä nopeammin, Räsänen muistuttaa.
Myös Scandicissa uskotaan jatkuvaan palautteen antamiseen.
– Meidän kehityskeskustelumallimme mahdollistaa palautteen antamisen ja saamisen neljä kertaa vuodessa, mutta tämän lisäksi palautteenanto on saatava osaksi päivittäistä arkea, painottaa Sarkia. Hän korostaa palautekulttuurin kehittämisessä kolmea näkökulmaa: palautteen antamista, pyytämistä ja vastaanottamista. Tarvitaan luottamuksellinen ilmapiiri, jotta palautetta uskalletaan antaa. Palautteen perimmäisenä tavoitteena on auttaa toista oppimaan ja kehittymään.
Hotellinjohtaja Satu Järvelä kertoo, että helsinkiläisessä Scandic Grand Marinassa on tehty töitä palautekulttuurin rakentamiseksi jo useamman vuoden ajan.
– Varaamme aina kokoontumisten loppuun aikaa keskustelulle siitä, miten onnistuimme tapaamisessa. Arvioimme yhdessä, oliko tapaaminen tehokas, pääsimmekö tavoitteeseen ja miten voimme kehittyä seuraavaa kertaa ajatellen, kuvaa Järvelä.
Positiivisella palautteella on tutkitusti kannustava vaikutus työssä suoriutumiseen. Lisäksi se luo positiivista ilmapiiriä työyhteisöön.
– Meillä pyritään aktiivisesti tunnistamaan onnistumiset ja palkitsemaan niistä. Lisäksi kannustamme ilmiantamaan toistemme hyviä tekoja. Uskomme, että positiivinen palaute kehittää työyhteisöä. Hotellimme seinällä on jokaiselle oma sydämen muotoinen lappu, johon voi kirjoittaa kollegasta positiivista palautetta. Meillä on myös totaalinen kielto puhua pahaa toisen selän takana, Järvelä mainitsee.
Ruoka- ja juomatrendit ravintoloissa
01.03.2024
