Palvelualojen osaajabarometrin mukaan osaavan työvoiman saatavuus on edelleen ongelma matkailu- ja ravintola-alalla, vaikka tilanne on hieman parantunut. Nuorten ja työikäisten määrän vähentyessä ratkaisuja työvoimapulaan saattaa löytyä kansainvälisten rekrytointien lisäksi työkyvyn johtamisesta ja vahvistamisesta sekä senioreista.
Yksityisten palvelualojen osaajabarometri kartoittaa työnantajien näkemyksiä työvoimatilanteesta. Tänä vuonna tehty uusi tutkimus on jatkoa vuonna 2022 julkaistulle barometrille.
Taloudelliset haasteet, kuten raaka-aineiden ja energian hintojen nousu sekä kuluttajakysynnän hiipuminen, ovat kurittaneet matkailu- ja ravintola-alaa viime vuosina. Vaikeuksista huolimatta vajaa kolmannes (29 %) yrityksistä ennakoi henkilöstömäärän kasvavan seuraavan vuoden aikana.
Liiketoiminnan kasvua jarruttaa kuitenkin edelleen osaavan työvoiman saatavuus: keväällä 2025 osaavan työvoiman rekrytoinnin koki vaikeaksi 44 prosenttia yrityksistä. Vaikka tilanne on parantunut merkittävästi vuodesta 2022 (73 % → 44 %), osaavan työvoiman rekrytointi koettiin haastavaksi muun muassa liiketoiminnan kausiluonteisuuden ja yrityksen sijainnin vuoksi.
Myös asenteissa tapahtuneet muutokset heijastuvat rekrytointeihin. Vastaajien mukaan osa työnhakijoista etsii vain arkisin tehtävää säännöllistä päivätyötä tai osa-aikatyötä.
Osaavan työvoiman saatavuuden ei katsota helpottuvan lähitulevaisuudessa, sillä 44 prosenttia matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä ennakoi rekrytointihaasteiden jatkuvan lähivuosina. Yksi syy rekrytointihaasteisiin löytyy Suomen väestörakenteesta, sillä lasten, nuorten ja työikäisten määrän väheneminen sekä ikääntyvien määrän kasvu vähentävät työntekijöitä työmarkkinoilla ja koulutukseen hakeutuvien nuorten määrää. Vastaajat valitsivat väestön ikääntymisen myös tärkeimmäksi matkailu- ja ravintola-alan liiketoimintaan vaikuttavaksi trendiksi.
Nuorten määrän väheneminen tulee todennäköisesti heijastumaan etenkin matkailu- ja ravintola-alaan, sillä toimiala tarjoaa monelle nuorelle ensimmäisen kosketuksen työelämään ja työllistää paljon alle 26-vuotiaita. Vuonna 2025 vastaajat arvioivat, että 29 prosenttia heidän yrityksensä työntekijöistä on alle 26-vuotiaita. Vuonna 2022 vastaava luku oli 27 prosenttia.
Matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä 28 prosenttia kertoi kokevansa rekrytoinnin helpoksi tai erittäin helpoksi, kun vuonna 2022 vastaava luku oli 11 prosenttia. Vastaajien mukaan avoimien työpaikkojen täyttämistä auttoivat erityisesti yrityksen hyvä maine, hyvä työilmapiiri, poikkeuksellisen hyvät työsuhde-edut sekä työntekijöiden mahdollisuus urakehitykseen.
Avoimissa vastauksissa työnantajat kertoivat, että avointen työpaikkojen täyttämistä helpottavat yrityksen hyvä sijainti ja imago sekä toimivat verkostot.
Matkailu- ja ravintola-ala tarvitsee edelleen ulkomaalaisia työntekijöitä. Etenkin maan rajojen ulkopuolelta tulevien kausityöntekijöiden merkitys on kasvanut vuodesta 2022 (8 % → 13 %). Ulkomaalaisia työntekijöitä palkattaisiin etenkin suorittaviin töihin, sillä pulaa on etenkin kokeista ja tarjoilijoista.
Ulkomaalaisten kausityöntekijöiden määrän kasvusta huolimatta vastaajien yleinen arvio ulkomaisten rekrytointien kasvusta lähivuosina on pienentynyt merkittävästi vuodesta 2022 (70 % → 52 %). Tulokseen vaikuttavat mahdollisesti Suomen heikentynyt taloustilanne ja työperäiseen maahanmuuttoon kohdistetut poliittiset toimet.
Suurimmiksi esteiksi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytoinneille mainittiin työntekijöiden puutteellinen kielitaito (70 %), puutteellinen osaaminen (27 %) sekä se, etteivät yrityksen asiakkaat ole valmiita asioimaan vieraalla kielellä (19 %).
Esteiksi mainittiin myös nykyisen henkilöstön asenteet sekä se, ettei yritys ole vielä valmis englanninkieliseen työkulttuuriin. Toisaalta 13 prosenttia vastaajista katsoi, ettei yrityksellä ole mitään esteitä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytoimiselle.
Vuoden 2025 Palvelualojen osaajabarometrissa kysyttiin vastaajien näkemyksiä myös yli 55-vuotiaiden työntekijöiden asemasta sekä näkemyksiä siitä, olisivatko eläkeläiset ratkaisu toimialan työvoimapulaan.
Vastaajien mukaan yli 55-vuotiaiden työntekijöiden osuus yrityksen henkilöstöstä on joko pysynyt samana (58 %) tai kasvanut (32 %) viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Enemmistö (69 %) kertoi yrityksen tukevan yli 55-vuotiaita työntekijöitä. Yleisimmät käytänteet koskivat kertyneen osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä, työn ja työaikojen muokkausta, osaamisen siirtämistä eteenpäin sekä palautumista edistävää työvuorosuunnittelua. Avoimissa vastauksissa muiksi tukitoimiksi mainittiin esimerkiksi yrityskohtaiset työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen liittyvät ohjelmat.
Useat yritykset (40 %) olivat jo palkanneet eläkeläisiä osa-aikatyöhön tai kertoivat harkitsevansa eläkeläisten palkkaamista osa-aikatyöhön (26 %). Vain kolmannes vastaajista arvioi, ettei yrityksestä löydy eläkeläisille sopivia tehtäviä.
Vuoden 2025 tutkimuksen uusiin teemoihin kuului myös työntekijöiden toimintakykyä kartoittava osuus. Kysymysten taustalla oli julkisuudessa lisääntynyt keskustelu kansalaisten heikentyneestä toimintakyvystä. Tässä tutkimuksessa toimintakyky oli määritelty ihmisten kyvyksi osallistua aktiivisena toimijana oman elämänsä eri osa-alueisiin työssä ja vapaa-ajalla.
Matkailu- ja ravintola-alan vastaajista 41 prosenttia kertoi, ettei ollut havainnut mitään muutoksia henkilöstönsä toimintakyvyssä lähivuosien aikana. Myönteisiä muutoksia henkilöstön toimintakyvyssä oli havainnut 13 prosenttia ja kielteisiä muutoksia 40 prosenttia vastaajista.
Vastaajilta kysyttiin myös, millaisia toimintakykyyn liittyviä riskejä he mahdollisesti tunnistavat. Avovastauksissa mainintoja saivat esimerkiksi töihin liittyvä psykososiaalinen kuormitus sekä mielenterveyshaasteiden ja asiakkaiden häiriökäyttäytymisen lisääntyminen. Riskeiksi mainittiin myös työntekijöiden heikentynyt fyysinen kunto, henkilökohtaiseen talouteen liittyvät haasteet sekä vaikeudet löytää tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä.
Osa vastaajista katsoi, että edellä mainitut riskit näkyvät jo nyt lisääntyneinä sairauslomia. Lisäksi ilmiöt näkyivät esimerkiksi työntekijöiden toiveina tehdä päivätyötä vuoro-, ilta-, yö- ja viikonlopputöiden sijaan sekä toiveina tehdä lyhyempiä työviikkoja.
Vastauksissa kritisoitiin myös terveydenhuollon nykykäytänteitä sekä työkulttuurissa tapahtuneita muutoksia. Nykyisessä järjestelmässä työntekijöiden uupumiseen ja siihen liittyvien taloudellisten kustannusten katsottiin kasaantuvan liikaa työnantajien harteille – vaikka työntekijän jaksamishaasteet eivät johtuisikaan työstä. Työkulttuurin muutosten myötä puolestaan työntekijöiden sitoutumisen työhön katsottiin heikentyneen, eikä työtä nähdä enää itseisarvona kuten aiempina vuosikymmeninä nähtiin.
MaRan, Paltan ja Kaupan liiton yhteistutkimuksella kartoitettiin työnantajien (n = 917) näkemyksiä muun muassa työvoiman saatavuudesta ja osaamistarpeista. Vastaajista 265 edusti MaRan jäsenyrityksiä. Innolinkin toteuttaman tutkimuksen aineisto kerättiin sähköpostikyselyn ja puhelinhaastatteluiden yhdistelmänä maalis-toukokuussa 2025.
