Sosiaali- ja terveysministeriön lakiesityksessä terveysturvallisuus aiotaan taata ensisijaisesti karanteenilla ja toissijaisesti testauksella. Matkailija voisi välttää karanteenin alle kuuden päivän matkalla testauksella, pidemmällä matkalla vain, jos hän on sairastanut koronan tai saanut rokotuksen. Lakiesitys on monimutkainen ja tekee käytännössä yli kuuden päivän matkat Suomeen mahdottomiksi.
Ehdotuksen mukaan matkailijaa ei aseteta karanteeniin, jos hänellä on enintään 48 tuntia vanha lähtömaassa otettu negatiivinen koronatesti ja hän oleskelee Suomessa enintään kolme vuorokautta. Jos oleskelu kestää yli 3 vuorokautta mutta enintään 6 vuorokautta, matkailija välttää karanteenin, mikäli hänellä on enintään 48 tuntia vanha lähtömaan negatiivinen testi ja hänelle on välittömästi maahantulon jälkeen tehty Suomessa testi, jonka tulos on negatiivinen.
Yli kuuden vuorokauden viipymissä riskimaasta saapuva matkustaja ei voi ehdotuksen mukaan välttää karanteenia lukuun ottamatta henkilöitä, joilla on todistus sairastetusta ja parantuneesta covid-19-taudista, tai jotka ovat saaneet rokotteen.
Esitetty malli vaikuttaa mahdottomalta toteuttaa käytännössä. Malli edellyttäisi, että viranomaiset tarkistaisivat dokumentteja ja haastattelisivat matkailijoita rajoilla ja erottelisivat matkailijoita mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Lapin lentokentillä tehdyt testit osoittavat, että kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä tuskin löytyy riittäviä resursseja ehdotetun mallin toteuttamiseksi.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja muut matkailualan järjestöt kritisoivat lausunnoissaan lakiesitystä voimakkaasti. MaRa totesi, että maahantuloa varten on luotava toteuttamiskelpoinen testaamiseen perustuva malli. Lainsäädännössä ei voida ottaa käyttöön mallia, jonka tiedetään jo sitä säädettäessä olevan mahdoton toteuttaa.
Matkailun avaaminen edellyttää karanteenisäädöksestä luopumista ja yksinkertaisen, helposti valvottavan testausmallin luomista. Lähtökohtana tulee olla, että matkailija pääsee maahan yhdellä negatiivisella koronatestillä.
Myös liikennevälineet voivat informoida matkailijaa siitä, että Suomeen saapuminen edellyttää negatiivista testitulosta. Siksi lähtömaassa tehdyn testin tulee olla ensisijainen. Näin voidaan varmistaa, että matkalle ei lähdetä, jos testitulos on positiivinen. Jos testitulosta tai todistusta rokotuksesta tai sairastetusta covid-19-taudista ei ole, matkailija ohjataan pikatestiin maahantulopisteellä.
Lakiesityksessä kuvattu menettely on erittäin monimutkainen ja vaikeasti ennakoitava. Matkailijan on vaikea ymmärtää järjestelmää, ja matkanjärjestäjien on erittäin vaikea kuvata eri vaihtoehtoja asiakkailleen. Järjestelmä vaikeuttaa merkittävästi 4–6 päivän matkojen myyntiä, koska se edellyttää tuplatestausta. Yli kuuden päivän matkojen myynti on käytännössä mahdotonta, koska matkailijan on odotettava karanteenissa 72 tuntia ennen toista testiä.
Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin riskimaista ja -alueista. Ehdotetut matkustusrajoitukset koskisivat ainoastaan maita ja muita maantieteellisesti rajattuja alueita, joissa covid-19-taudin ilmaantuvuus on merkittävästi korkeampi kuin Suomessa.
Riskimaaksi tai alueeksi luokiteltaisiin maa tai alue, jossa viimeisen 14 vuorokauden seurantajakson väestöön suhteutettu covid-19-tapausten ilmaantuvuus on vähintään kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Tämän lisäksi edellytettäisiin, että väestössä tartuttavien osuuden voidaan arvioida olevan vähintään yksi tuhannesta. Näin tiukka määrittely tekee lähes kaikista Suomen kannalta tärkeistä matkailumaista riskimaita.
16.10.2024
