Valtioneuvoston periaatepäätösluonnos lentoliikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi on ollut lausuntokierroksella. Luonnoksessa ehdotetaan toimenpiteitä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin siirtymisessä, liikennejärjestelmän ja -välineiden energiatehokkuuden edistämisessä ja hinnoittelussa.
Lentoliikenteeseen ja Finnairin toimintaan sekä kilpailuasemaan vaikuttavilla päätöksillä on suuri merkitys matkailutoimialalle Suomessa. Sijaintimme takia olemme muita Euroopan maita huonommin saavutettavissa ja siksi täysin riippuvaisia kansainvälisistä lentoyhteyksistä.
Finnair on ollut Suomen matkailualan strateginen kumppani. Ilman vahvaa lentoyhtiötä matkailuelinkeinollamme ei ole toimintaedellytyksiä, kasvusta puhumattakaan. Finnair pystyy hyödyntämään Helsingin sijaintia ja sen mahdollistamia suoria, lyhyitä ja polttoainetehokkaita lentoreittejä Aasiaan. Lentoyhtiö onkin rakentanut Suomeen ulkomaanreittiverkoston, joka on merkittävästi parempi kuin monen muun vastaavankokoisen maan.
Periaatepäätösluonnoksessa ehdotetaan, että Suomi ottaisi kansallisesti käyttöön uusiutuvien lentopolttoaineiden jakeluvelvoitteen. Hallitusohjelman mukaan lentoliikenteessä tavoitellaan sekoitevelvoitteen avulla 30 prosentin osuutta kestäville biopolttoaineille vuoteen 2030.
Ehdotetut jakeluvelvoitteet veisivät Finnairin kilpailukyvyn
Koronapandemia on iskenyt matkailutoimialaan voimalla ja ajanut lentoliikenteen historiansa pahimpaan kriisiin. Kansainvälisen lentoliikenteen elpymisen vuoden 2019 tasolle arvioidaan kestävän vähintään kolmesta neljään vuotta.
Valtioneuvoston uusiutuvien lentopolttoaineiden jakeluvelvoitetta koskevasta selvityksestä käy ilmi, että 30 prosentin jakeluvelvoite rapauttaisi Finnairin kilpailukyvyn. Myös 5 ja 14 prosentin jakeluvelvoitteet nostaisivat merkittävästi kustannuksia ja heikentäisivät Finnairin kilpailukykyä suhteessa muihin lentoyhtiöihin.
Muuta maailmaa ja Eurooppaa korkeampi kansallinen jakeluvelvoite hinnoittelisi Finnairin pois Suomen ja Aasian välisestä liikenteestä. Tämä romuttaisi yhtiön vuosia rakentaman Aasian strategian, kun lentoreitin matkustajamäärät romahtaisivat. Vaihtomatkustajien määrä Helsinki-Vantaan lentoasemalla pienenisi murto-osaan, jolloin isojen liikennemäärien mahdollistamat kattavat lentoyhteydet Suomesta muihin maihin menetettäisiin.
Kansanvälisen lentoverkoston supistuminen Suomessa johtaisi ulkomaisten matkailijoiden määrän laskuun. Pohjoiselta polttoainetehokkaammalta reitiltä matkustajia siirtyisi pidemmälle eteläiselle reitille ja päästöt kasvaisivat.
On välttämätöntä, että lentoliikenteen biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta koskevat päätökset tehdään kansainvälisellä tasolla.
Kansalliselle lentoverolle ei perusteita
Periaatepäätösluonnoksessa on ehdotettu tehtäväksi selvitys kansallisen lentoveron käyttöönotosta. Selvitykselle ei ole tarvetta, kun kansainväliseen liikenteeseen vaikuttavat päätökset tehdään kansainvälisellä tasolla.
Maan sisäisiin lentoihin kohdistuvalle lentoverolle ei ole perusteita, kun kotimaan lentoliikenteen päästöt ovat vähentyneet ja liikenteen ennustetaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla. Vero johtaisi kotimaan lentojen kallistumiseen suhteessa ulkomaille suuntautuviin ja heikentäisi kotimaanmatkailun kilpailuasemaa. Suomalaiset valitsisivat matkakohteeksi yhä useammin ulkomaan kohteen, ja matkustustase heikkenisi entisestään.
Kotimaanmatkojen korvautuminen ulkomaanristeilyillä kärjistäisi tilannetta, kun Suomen lipun alla olevat risteilylaivat saavat polttoaineensa verottomana eivätkä maksa myynneistään arvonlisäveroja.
Komissio kielsi savuaromit
16.10.2024