Maankäyttö- ja lupaprosessien hitaus, viranomaistoiminnan heikko ennustettavuus ja raskas byrokratia ovat olleet keskeisiä ongelmia ympäristöluvituksessa. Ne vaikeuttavat ja pahimmillaan jopa estävät yksityisiä investointeja eri toimialoilla kuten matkailussa.

Matala investointiaste ja investointien hidas eteneminen ovat olleet Suomen kansantalouden heikkous jo pitkään. Lupamenettelyjen uudistamisen toivotaan olevan yksi lääke ongelmaan.

Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin keskellä investointien vauhdittamisesta on tullut aiempaakin tärkeämpi asia. Muuttunut turvallisuustilanne ja huoli maariskin kasvusta edellyttävät, että Suomi parantaa investointiedellytyksiä kaikilla keinoilla. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden onnistua vihreässä siirtymässä.

Yhden luukun malli

Investointien edistämiseksi edetään kohti yhden luukun mallia, jossa asiointi ja lupien hakeminen tapahtuu keskitetysti ja digitaalisesti yhden, toimivan ja käyttäjälähtöisen lupaprosessin kautta. Tässä mallissa yksi viranomainen vastaa lupaprosessin etenemisestä ja koordinoinnista.

Yksi viranomainen vastaa myös siitä, että luvan hakijalla on mahdollisuus keskustella etukäteen luvitukseen liittyvistä velvollisuuksista, selvitystarpeista ja reunaehdoista. Hyvin johdettuna malli luo luvan hakijalle palvelulupauksen, joka takaa investointia suunnittelevalle selkeän ennakkokuvan lupaprosessin tulevasta etenemisestä ja kestosta. Samassa yhteydessä on tärkeää panostaa viranomaisten osaamiseen ja neuvontapalveluihin.

Lupamenettelyjä yhtenäistetään

Hallituksen tavoitteena on säätää lupamenettelyistä laki, johon yhdistetään eräiden lupamenettelyjen yhteensovittamista koskeva laki ja yhden luukun mallia edistäviä lakeja. Tavoitteena on vain yksi viranomaispäätös ja yksi valitusmahdollisuus.

Investointien vaatimille kaavoitus-, rakennus-, ympäristö- ja vesilupaprosesseille sekä niitä koskevien valitusten käsittelylle määritetään tavoiteltavat käsittelyajat. Viranomaisten keskinäisiä valitusoikeuksia rajoitetaan nopealla aikataululla. Ympäristövaikutusten arviointia koskevaa menettelyä ja lupakäsittelyä yhteensovitetaan. 

Valtion aluehallinto uudistetaan

Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa valtion aluehallinnon uudistuksen. Sen tavoitteena on vahvistaa yhdenmukaista lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja.

Uuden mallin mukaan järjestetyn valtion aluehallinnon on tarkoitus käynnistää toimintansa viimeistään vuonna 2026. Uuteen valtakunnalliseen virastoon siirretään valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Samalla muodostetaan uudet alueelliset elinvoimakeskukset.

Tässä uudistuksessa Valvira, aluehallintovirastot sekä Ely-keskusten ympäristöasioiden vastuualueen tehtävät yhdistetään. Ely-keskusten jäljelle jäävät tehtävät kootaan elinvoimakeskuksiin. Uudistusta koskeva lakiesitys on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle ensi kesään mennessä ja antaa eduskunnalle keväällä 2025.

Uudessa virastossa ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät muodostavat yhden yhtenäisen kokonaisuuden. MaRa näkee uudistuksen myönteisenä asiana, jos samalla myös lupien myöntäminen ja valvonta yhdenmukaistuvat koko maan alueella. Lupamenettelyjen ennakoitavuus on tärkeä näkökulma toimialan yrityksille. 

Rakentamisen lupamenettelyä uudistetaan

Hallitusohjelma ei sido lupaprosessien sujuvoittamista vain puhtaan energian muutokseen, vaan myös maankäyttöä ja rakentamista koskevaa sääntelyä on tarkoitus uudistaa kohti tätä tavoitetta.

MaRan mukaan esimerkiksi kaavoituksessa tulee huomioida muuttuvat olosuhteet ja kilpailu. Kuntien liian byrokraattinen ja yksityiskohtainen kaavoitus sekä resurssien kokonaisvaltainen puute rajoittavat investointien toteuttamista ja aluekehitystä.

Rakentamisen lupien käsittely on todettu merkittäväksi ongelmaksi investointihankkeiden toteuttamiselle. Siinä selkein haaste on nähty erilaisissa tulkinnoissa, koska samantyyppinen hanke voi saada eri kunnissa hyvin erilaisen käsittelyn. Tämä käsittelyn ennakoitavuutta heikentävä tekijä on merkittävä riski. Kuntien rakennuslupakäsittelyjen ruuhkautuminen ja lain vaatimuksia laajemmat vaatimukset hidastavat hankkeita.  

Uudistuksilla on kiire

Lupajärjestelmän sujuvoittamisesta on keskusteltu pitkään. Tulokset ovat toistaiseksi jääneet laihoiksi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvioi syksyllä 2021, että varovaisimmankin arvion mukaan lupajonoissa on investointeja yli kolmen miljardin euron arvosta. MaRan mukaan hallitusohjelman toimeenpano tulee tehdä siten, että investoinnit saadaan liikkeelle. Näillä uudistuksilla on kiire.