Vuonna 2023 valkoviinit ohittivat punaviinit litramääräisessä myynnissä jo toista vuotta putkeen Alkossa. Punaviinit menivät ohi 2000-luvun alussa valkoviineistä, kun uuden maailman edulliset punaviinit vyöryivät voimalla Pohjoismaiden markkinoille. Merkillepantavaa on kuitenkin se, että myyntimäärät laskivat molemmissa ryhmissä, ja punaviineissä enemmän. Viinien kokonaismyynti laski vuonna 2023 Alkossa 3,7 prosenttia, ja ainoa tuoteryhmä, jossa oli nousua, oli roseeviinit 0,2 prosentin kasvullaan.

OIV:n eli kansainvälisen viininviljelijöiden ja -tuottajien organisaation viimevuotisen raportin mukaan valkoviinin tuotanto ylitti punaviinien tuotannon vuonna 2013, ja sen jälkeen ero on vain kasvanut. Osan muutoksesta selittää globaali kuohuviinibuumi, sillä kuohuviinit tehdään pääosin valkoviinirypäleistä. Valkoviinien tuotanto on kasvanut 13 prosenttia matalimmasta tasostaan vuodelta 2002, kun taas punaviinien tuotanto on laskenut peräti 25 prosenttia vuoden 2004 huipputasostaan.

Winestaten toimitusjohtaja Tuomas Meriluoto MW kertoo, että valkoviinit sopivat punaviinejä paremmin keveyttä ja terveellisiä elämäntapoja korostavan ajan henkeen.

– Suomalaiset hyväksyvät keveän tyylin helpommin valkoviineissä kuin punaviineissä, joissa arvostetaan yhä erittäin täyteläisiä ja tuhteja viinejä. Valkoviinejä on myös helpompi sovittaa kasvisruoan seuraksi kuin punaviinejä.

Winestaten ravintolamyynnistä vastaavan Teemu Kuusiston mukaan ravintolamyynnissä punaviinit myyvät edelleen huomattavasti enemmän, eikä samankaltaista muutosta valkoviinien suhteen näy kuin Alkossa. Roseet jatkavat nousuaan, ja niitä menee tasaisemmin läpi vuoden.

– Ylivoimaisesti suosituin valkoinen rypälelajike on Riesling ja se tulee pitämään asemansa ensi kesänäkin. Eurooppalaiset viinit jyräävät tällä hetkellä sekä valko- että punaviineissä.

Rieslingille ei näy haastajia

Vaikka sommelierien keskuudessa on havaittavissa jo pientä kyllästymistä Riesling-lajikkeeseen, ei sille ole löytymässä varteenotettavaa korvaajaa. Meriluoto muistuttaa Rieslingin tuotannon olevan niin valtavaa, etteivät muut lajikkeet pysty millään sitä syrjäyttämään. Vaikka makuprofiililtaan samantyylisiä lajikkeita maailmalta löytyy, esimerkkinä vaikkapa Albarinho tai Grüner Veltliner, viljellään niitä niin harvoilla aluella, etteivät ne Rieslingin asemaa uhkaa.

Maailmanlaajuisesti Riesling ei ole viljellyimpien lajikkeiden joukossa muualla kuin Saksassa, vaan kärkipaikkoja pitävät brandyn valmistukseen käytettävä Airén sekä Chardonnay ja Sauvignon Blanc.

Litramääräisesti myydyimmät viinibrändit Alkossa ovat kuitenkin muita lajikkeita kuin Rieslingiä, nimittäin Sauvignon Blancia, Chardonnayta ja Chenin Blanc-Colombard-sekoitusta. Myydyimmät tuotteet ovat edullisia ja mutkattomia viinejä, joita on tarjolla eri pakkausvaihtoehtoina ja varsinkin hanapakkauksissa. Ensimmäinen Riesling listalla on saksalainen Devil’s Rock Riesling, jossa on jäännössokeria 12 grammaa litralla.

Rieslingin etuna on korkea hapokkuus, minkä vuoksi viini pysyy tasapainoisena, vaikka se olisi hieman makeampaakin. Puolikuiva tai jopa puolimakea riesling on suomalaisille tuttu viinityyli jo vuosien takaa, ja varsinkin Moselin viineissä on ollut perinteisesti makeutta. Uutta nostetta se on saanut aasialaisen ruoan yleistymisen takia, sillä pieni makeus pehmentää aasialaisten ruokien mausteisuutta.

Ravintolamyynnissä riesling on yhtä lailla ylittämätön, sillä se on viinilistalla erittäin monikäyttöinen tuote, joka sopii niin kaloille, äyriäisille kuin vaaleille linnuillekin. Lajike on kuluttajille tuttu, eikä vaadi henkilökunnalta niin paljon myyntityötä kuin harvinaisemmat lajikkeet. Tuotantoa on paljon eri puolilla maailmaa, ja Euroopastakin löytyy pilvin pimein pientuottajia, joten ravintolan ei ole pakko tyytyä yleisimpiin vaihtoehtoihin.

Tänä keväänä on korostunut, että seurusteluravintolat valitsevat taloudellisten paineiden takia kaatoviininsä hinta edellä, ja tässä kisassa riesling jää usein toiseksi edullisemmille viineille. Seurusteluviineihin halutaan mieluummin runsasta hedelmäisyyttä kuin viiltävää hapokkuutta.

Nousevana trendinä näkyy tammitetun Chardonnayn elpyminen. Tuomas Meriluodon mukaan tuottajat ovat oppineet käyttämään tammea hienovaraisesti, jolloin tammi ei tee viinistä raskasta vaan ainoastaan pyöristää sen rakennetta ja tuntuu mahdollisesti tuoksussa.