Jaana ja Janne Kuivalainen hankkivat Puumalassa sijaitsevan Sahanlahti Resortin 11 vuotta sitten. Konkurssiin mennyt matkailukohde oli ollut käyttämättömänä kaksi vuotta, mutta kysyntä ei ollut kadonnut mihinkään. Asukkaat ja mökkiläiset toivottivat uudet yrittäjät lämpimästi tervetulleiksi.
Sahanlahti on vanha sahayhdyskunta, jossa sahattiin puutavaraa liki 200 vuotta. Niskalammen ja alapuolisen Saimaan välisessä koskessa oli vesisaha aina vuoteen 1936 asti. Alueella on yhä jäänteitä sahatoiminnasta, muun muassa vanha uittoränni, työläisten asuinrakennuksia ja ulkorakennuksia sekä sahan valttarin talo, jossa on nykyisin vastaanotto ja ravintola.
Matkailutoiminta Sahanlahdessa alkoi vasta 1980-luvulla. Tuolloin Sahanlahteen rakennettiin uudisrakennuksia matkailuliiton, Puumalan kunnan ja alueellisen karavaanariyhdistyksen matkailutoiminnalle. 1980-luvun puolivälissä keskus myytiin Saimaan Tähti Oy:lle, joka jatkoi toimintaa, kunnes joutui velkasaneeraukseen vuonna 2010. Tuolloin kohteen omisti Itä-Suomen matkailuun keskittynyt, it-yrittäjä Pekka Sivosen perustama Blue White Resorts, joka sekin asetettiin konkurssiin 2012.
Seuraavaksi Sahanlahdessa yritti vuokralaisena ollut mikkeliläinen JP-ravintolat, joka ajautui vuonna 2013 konkurssiin.
Jaana Kuivalainen oli työskennellyt Anttolanhovissa Mikkelissä ravintolapäällikkönä ja hotellinjohtajana, kunnes jäi äitiyslomalle vuonna 2012. Puoliso Janne Kuivalainen puolestaan oli ollut kuljetusyrittäjä ajaen puutavararekkaa.
Puumalan seudut olivat tuttuja entuudestaan, sillä Jaana on vihannesyrittäjän tytär Juvalta, vain kahdeksan kilometrin päästä Sahanlahdesta.
Kuivalaiset ostivat Sahanlahden rakennukset ja kuuden hehtaarin tontin niiden ympärillä vuonna 2014, ja Puumalan kunta tuli mukaan ostamalla 12 hehtaaria rakentamatonta tonttimaata.
Painopiste loppukesässä
Sahanlahden toiminta painottuu voimakkaasti kesäkuukausiin, joskin kesä on viime aikoina pidentynyt kattamaan myös touko- ja syyskuun. Kysyntä on vilkkainta heinäkuussa ja painopiste on yhä voimakkaammin kuun loppupuolella.
– Kannatan lämpimästi koululaisten kesälomien siirtoa myöhemmäksi, sillä nyt lomakausi katkeaa pahasti kesken. Kesäkuun alussa lomailijoita ei vielä muutenkaan ole paljon, vaan kysyntä tulee yritysasiakkaista ja mökkeilijöistä, Jaana Kuivalainen kertoo.
Kuivalainen kertoo, että Puumalan kunnassa koulujen aloitusta saatiin siirrettyä keskiviikosta seuraavaan maanantaihin pitämällä syyslukukaudella yksi lauantaikoulupäivä ja lykkämällä joululoman alkua päivällä.
– Tällä yhdelläkin viikonlopulla oli iso merkitys meidän kesällemme.
Vaihtelevan kysynnän takia myös tarjontaa porrastetaan. Ympärivuotisesti yrityksessä on töissä kymmenkunta henkeä, mutta kesäkaudella määrä nousee 50–60:een. Puumalan kunta on auttanut asuntojen järjestämisessä kausityöläisille. Tarjolla on muutamia kolmioita sekä entinen luotsitupa, joka jäi vaille käyttöä Saimaan kanavan hiljennyttyä.
Ravintolatoiminta tuo suurimman osan liikevaihdosta
Sahanlahdessa iso osa liikevaihdosta tulee ravintolatoiminnasta. Resortissa on monenlaista ravintolatarjontaa aina Koskivahdin menuista Rantamakasiinin pitsoihin ja burgereihin. Pajapirtissä taas kokataan avotulella, ja asiakkaat pääsevät kypsentämään itse alkuruokansa paistokivellä. Kaikessa luotetaan lähiruokaan ja itse tekemiseen.
Alkuvuosina ruokatuotetta oli kehittämässä lähiruoan puolestapuhujana tunnettu keittiömestari Markus Maulavirta, johon Kuivalainen oli tutustunut aiemmin Anttolanhovissa.
Puumalassa on runsaat 2000 asukasta, mutta vapaa-ajan asuntoja yli 4000. Mökkiläiset ovat myös Sahanlahden asiakkaita, sillä välillä mökiltäkin on päästävä valmiiseen pöytään.
– Etenkin aurinkoisina päivinä mökkiläiset tuntuvat lähtevän liikkeelle ja kassakone kilisee vauhdikkaasti.
Ravintolatoiminta on kesäaikaan hyvin erilaista kuin talvikaudella, ja esimerkiksi keittiömestarin rooli muuttuu toisenlaiseksi. Kesällä hän johtaa isoa monen toimipisteen kokonaisuutta, mutta talvella väki vähenee ja keittiömestari siirtyy itsekin enemmän kauhan varteen.
Tapahtumat saavat kansan liikkeelle
Toinen tärkeä liiketoiminta-alue ovat tapahtumat. Sahanlahdessa ne rakentuvat Elämysverstaan ympärille. Kesän aikana katetussa nousevakatsomoisessa tilassa nähdään niin akustisia konsertteja, kesäteatteria kuin stand up -komediaakin. Kesän suurin tilaisuus on heinäkuun puolivälin kolmipäiväiset Rantakekkerit, jonne rakennetaan varta vasten oma ulkolavansa. Ohjelmisto on rakennettu yhteistyössä Warner Music Liven kanssa.
Juhannusta juhlitaan perinteisin menoin juhannustanssien ja -kokon merkeissä.
Tapahtumat saavat mökkiläiset liikkeelle, ja niihin tuodaan mieluusti mökkivieraita.
Niskalammen rantasauna on monelle vieraalle tärkeä muisto jo lapsuudesta.
Saunoja moneen tarpeeseen
Sahanlahdessa ei ole kylpylää, eikä sellaista ole ainakaan lähitulevaisuudessa tulossakaan, mutta saunoja on senkin edestä. Kiinteiden saunojen lisäksi pihaan on rakennettu talveksi jääsauna heti kun riittävän paksua jäätä on ollut saatavilla.
Muutaman kerran vuodessa pidetään Koko kansan saunapäivä, jolloin lämmitetään kaikki alueen saunat ja paljut. Tilaisuuteen myydään saunarannekkeita, ja päivän aikana on mahdollista löylytellä viidessä erilaisessa saunassa ja käydä avannossa.
Vanhin alueen saunoista on 1950-luvulla Niskalammen vesirajaan rakennettu rantasauna, jollaisia ei enää saa nykyisten rakennusmääräysten rajoissa tehdä.
Investointeja tulorahoituksella
Kuivalaiset ovat investoineet säännöllisesti Sahanlahteen, mutta pääsääntöisesti tulorahoituksella. Sen sijaan uusin kohde Elsanrannan villat toteutettiin omana yhtiönään. Mukana myös ulkopuolisia sijoittajia. Toistaisesti hankkeesta on valmistunut viisi paritaloa.
Vuosien varrella alueelle on valmistunut muun muassa Elämysverstas, padelkenttä ja uudet laiturit. Sen lisäksi on peruskorjattu majoitusrakennuksia ja kokoustiloja. Uutta on rakennettu pääasiassa sen mukaan, mitä asiakkaat ovat kaivanneet.
– Ajattelimme, että tänä talvena ei rakennettaisi mitään, vaan keskityttäisiin enemmän nykyisten rakennusten kunnossapitoon, mutta sitten meille tarjottiin Lietveden sillan korvalla olevaa kioskia, jonka aiemmat yrittäjät päättivät jäädä eläkkeelle. Olemme sitten remontoineet ja laajentaneet kioskia, Janne Kuivalainen kertoo.
Elämysversaassa järjestetään kesäisin akustisia konsertteja, stand upia ja kesäteatteriesityksiä
Syväväylä perille asti
Saimaa on perinteisesti ollut tärkeä vesireitti, ja edelleenkin sitä käytetään varsinkin puutavaran kuljetuksiin Saimaan pohjoisosista Etelä-Karjalan tuotantolaitoksiin. Sahanlahdessa on investoitu järeisiin laitureihin, sillä perille asti vie 4,2 metriä syvä pistoväylä Puumalansalmen syväväylältä, eli varsin isoilla veneillä pääsee perille asti.
Sahanlahdessa on sekä vierasvenesatama että kausipaikkoja kotilaiturissa. Päiväkävijöille on oma maksuton laiturinsa.
– Veneilijät ovat meille keskeinen asiakasryhmä, ja he myös käyttävät palveluitamme. Kun Saimaan kanavan kautta vielä uskallettiin kulkea, meille tuli venekuntia rannikolta. Tapahtuu sitä nytkin, mutta isojen veneiden siirto maitse on hyvin kallista ja siksi harvinaisempaa, Jaana Kuivalainen kertoo.
Kapea ja mutkainen tie houkuttelee motoristeja
Sahanlahti sijaitsee kantatie 62:n varrella, joka kulkee Imatralta Mikkeliin. Kapea ja mutkainen tie on hyvässä kunnossa, sillä Puumalan kunta on osallistunut kunnostukseen, vaikka se valtion tie onkin. Järvimaisemissa polveileva tie on motoristien suosiossa, ja moottoripyöräporukat ovat liikkeellä varsinkin touko-kesäkuussa, kun kelit ovat lämmenneet,.
Imatra-Mikkeli-väli ei ole liikenteen valtaväyliä, mikä näkyy muun muassa julkisen liikenteen määrässä. Bussiliikenne on keskittynyt koulupäiviin, ja esimerkiksi viikonloppuisin Puumalasta Mikkeliin pääsee kerran päivässä.
– Kyseessä on muna-kana-ongelma, eli kun ei ole kysyntää, ei ole tarjontaakaan. Olemme hyväksyneet, että lentäen tulevien asiakkaiden täytyy turvautua vuokra-autoihin.
Kulkuyhteyksillä on myös muita varjopuolia. Esimerkiksi tukkukuorma tulee Sahanlahteen kolmesti viikossa, ja tilaus täytyy tehdä peräti 48 tuntia aiemmin. Nopeiden täydennysten tekeminen on hankalaa.
– Olemme yrittäneet keksiä täydentäviä ratkaisuja. Ville Haapasalolla on Puumalassa hatsapurileipomo ja pakastamo, ja olemme vuokranneet sieltä tilaa. Esimerkiksi lampurit varastoivat siellä karitsanlihaa teurastuksen jälkeen, ja käymme hakemassa sitä kulutuksen mukaan. Veljeni jatkaa puolestaan vanhempieni vihannestilaa Juvalla, ja hän kasvattaa erikseen meille salaatteja.
Elsanrannan villojen varustukseen kuuluu muun muassa kiikarit.
Lentoliikennettä kannattaa subventoida
Sahanlahden kansainvälinen asiakaskunta tulee Keski-Euroopasta: Saksasta, Ranskasta ja Hollannista. Vaikka osa tulee omalla autollaan, on suorilla lennoillakin tulijoita.
Lähin lentokenttä on Savonlinnassa eikä Lappeenrantakaan ole kaukana. Maakuntakenttien olemassaolo onkin elinehto talvikauden matkailulle.
– Kentät eivät toistaiseksi kannata ilman subventointia, ja minusta Puumalan kannattaa jatkaa lentoliikenteen ylläpitämiseen osallistumista yhdessä muiden lähikuntien kanssa. Siinä on tosin selittämistä paikalliselle eläkevaarille, että minkä takia hänen verojaan pitäisi käyttää rikkaiden ranskalaisen lomalentojen tukemiseen, mutta matkailijat käyttävät rahaa alueella paljon enemmän kuin tukeen kuluu.
Lentäen ero matka-ajassa Lappiin ei ole suuri, mutta autolla ajaen sillä on jo merkitystä. Helsingistä ajaa Sahanlahteen kolmessa tunnissa.
Saimaan aluetta onkin markkinoitu Keski-Euroopassa sloganilla ”Fastest way to slow down.”
– Hyvin harva ulkomaalainen asiakas tulee varta vasten meille, vaan olemme osa kiertomatkaa.
Aktiviteetteja pitää olla
Suomalaiset asiakkaat ovat uskollisia, ja monet ovat käyneet Sahanlahdessa jo ennen Kuivalaisten aikaa. Lomalla tärkeintä tuntuu olevan rauhoittuminen, luonto ja maisema, vaikka aktiviteettejakin halutaan.
– Pyöräily on ollut erittäin suosittua. 60 kilometrin mittainen Puumalan saaristoreitti on rengasreitti, jossa osa matkasta kuljetaan pyörälautalla. Se on poljettavissa päiväseltään tai jaettavissa lyhyemmiksi etapeiksi. Vuokraamme sitä varten sähköpyöriä.
Sahanlahti Resort ei hoida itse alueen ohjelmapalveluita, vaan ne ovat ulkopuolisen yrittäjän vastuulla.
Jaana Kuivalainen kertoo kuitenkin, että hän paljastaa halukkaille mahdollisia norpan tai hirven bongauspaikkoja. Samoin hän saattaa vihjata, mistä kannattaisi etsiä kantarelleja, sillä niitä kasvaa Saimaalla sen verran runsaasti, ettei omista apajistaan tarvitse olla turhan mustasukkainen.
Kansainvälinen matkailu mahdollistaa kehityksen
Kuivalaiset luottavat Saimaan houkuttelevuuteen, mutta kasvu tulee ulkomaisista asiakkaista. Sitä silmällä pitäen Sahanlahden operatiiviseksi johtajaksi palkattiin Teahouse of Wehmaisin perustaja Anna Grotenfelt-Paunonen, joka hoitaa myös kansainvälistä myyntiä ja markkinointia.
Toimivat lentoliikenneyhteydet ovat elintärkeitä, jotta asiakkaat pääsevät Keski-Euroopasta Itä-Suomeen. Natoon liittyminen sai sellaisiakin matkailijoita liikkeelle, jotka aiemmin eivät uskaltautuneet Venäjän rajan tuntumaan.
– Meillä on paljon sellaista, mikä ei ole keskieurooppalaisille ollenkaan itsestään selvää. Meillä on puhdasta ilmaa ja vettä, ei liian kuumaa eikä juurikaan hyttysiä, oikeus marjastaa ja sienestää ja vieläpä mahdollisuus nähdä villieläimiä.
Fakta: Sahanlahti Resort Oy
- Omistajat: Jaana ja Janne Kuivalainen, Jorma Hakonen
- Toimiala: Majoitus-, ravintola- ja tapahtumapalvelut
- Henkilöstö: ympärivuotisia 10, kesäkaudella 50–60
- Liikevaihto 2024: 2,1 milj. euroa
- Liiketulos 2024: 7 000 euroa
- sahanlahtiresort.fi
Tulos tehdään laskemalla
17.03.2025
Lue lisää
Ravintoloitsijoista hotelliyrittäjiksi
29.11.2024