Jatkuvaa neuvottelua vuokrista

Compass Group maksaa osassa kohteistaan sekä kiinteää että liikevaihtoon sidottua vuokraa. Kiinteät vuokrat eivät jousta, ja perusarkea ovat jatkuvasti kuukausittain käytävät vuokraneuvottelut.

– Vuokranantajien suhtautuminen vaihtelee nihkeästä ymmärtäväiseen, ja vuokria on saatu jopa anteeksi. Annan MaRalle kiitosta asian esille nostamisesta keväällä.

Jokunen asiakasyritys on tehnyt konkurssin ja pienempiä asiakkuuksia lopetettu. Asiakkuuksia on kuitenkin loppunut yllättävän vähän, kun yrityksissä halutaan pitää toimeliaisuutta yllä. Teollisuudessa työskennellään paikan päällä, mutta suuressa osassa asiakasyrityksiä ollaan etänä. Osa työntekijöistä haluaa kuitenkin olla toimistolla.   

–  Suurin haitta liiketoiminnallemme onkin etätyö. Työpaikalle ei kielletä menemästä, mutta ketään ei voi sinne pakottaa. Suomalaiset tuntuvat viihtyvän kotona.

Pandemia on tuonut päivittäiseen liiketoimintaan paljon muutoksia. Ihmisten ollessa etänä on esimerkiksi sovittu, että asiakkaat voivat ostaa normilounaan hinnalla aterioita etäpäiville, joten take away -myyntiä on aktivoitu. Joissakin ravintoloissa lounasaikaa on pidennetty, mutta kun asiakkaita on vähemmän, palveluaika on tehottomampaa. Joissakin toimipaikoissa on saatu henkilöstökompensaatiota tai isompi subventio aterian hintaan.

Aktiivinen hygieniasta huolehtiminen – maskit, visiirit, pleksit, käsidesit – tekee ison laskun. Turvallisuuteen panostaminen toi Suomen Compass Groupille ensimmäisenä ravintolatoimijana maailmassa DNV GL:n myöntämän MyCare-verifioinnin viime vuonna.

Maaliskuun puolivälin jälkeen Compass Group sai nopeasti liikkeelle Amica-ruoka-auton pääkaupunkiseudulla. Ruokarekka toimittaa tietyille pysäkeille sekä tilauksesta kotiin ruoka-annoksia ja perhepakkauksia. Etäopetuksessa oleville koululaisille kehitettiin koronakasseja kouluaterian hinnalla.

– Ruokarekka on iso juttu, mutta aika montaa ruokarekkaa pitäisi pyörittää, jotta päästäisiin samaan kuin ennen koronaa. Olemme laajentamassa toimintaa muuallekin. Näin pysymme mukana kuluttajakäyttäytymisen muutoksessa. Kansanterveydellisistäkin syistä haluamme tarjota vaihtelua ruokavalioon.

Etätyön uhkakuva tosiasia

Henkilöstöravintoloille etätyöskentelyn uhkakuva on tosiasia, kun etätyöstä tulee tietotyöläisille entistä vahvempi toimintamalli. Toimistotilojen tarve pienenee työn siirtyessä osittain kotitoimistoihin. Henkilöstöravintoloille se merkitsee osa-aikatyön lisääntymistä, kun työ ei enää jakaannu tasaisesti. Alalla perinteisestikin hiljaisemmat maanantait ja perjantait tulevat jäämään entistäkin hiljaisemmiksi. Liiketoiminnasta tulee leikkautumaan paljon pois.

Raaka-ainekulut joustavat, mutta palkat eivät jousta lineaarisesti liikevaihdon laskun myötä, kun pitää olla isot tilat ja keittiö, valmistaa ruoka, palvella ja johtaa. Perusinfran ylläpito vaatii aina tietyn henkilöstömiehityksen.

– Meidän on kyettävä sopeuttamaan toimintaamme. Jollei sopeudu ja luo uutta liiketoimintaa, ei ole enää olemassa.

Korholan mukaan valtion ja viranomaisten keinoja koronan torjunnassa voi aina kritisoida, mutta jokainen henkilömenetys on vakava asia. Alhaiset sairastuvuus- ja kuolleisuusluvut osoittavat Suomen olevan mallimaa. Hallitus ja kuuliainen kansa ansaitsevat siitä kiitoksen.

– Toinen puoli kolikosta on, että hinta tulee olemaan tosi kova. Osa aloista menestyy, mutta ravintola- ja matkailualalla työttömyys tulee lisääntymään ja ihmisten huoli toimeentulostaan kasvaa. Pienipalkkaisten kohdalla tämä on tosiasia.

Valtiovallan tuki ahdinkoon joutuneiden matkailu- ja ravintola-alan yritysten auttamiseksi on hyvä asia. Kustannustuki kakkosta saa moni, ja pieniä se auttaa. Korhola on iloinen valtion kädenojennuksesta kustannustuen muodossa, mutta Suomen Compass Groupin kokoiselle yritykselle tuki oli marginaalinen. Toisella kierroksella yritys ei saa mitään, kun ensimmäisestä tukea saatiin.

– Kustannustuen puolen miljoonan katto yritykselle ja konsernille 800 000 euron katto ovat riittämättömiä tuhansia työllistäville isoille yrityksille. Toivon, että valtio huomioisi tuen suuruuden suhteessa yrityksen kokoon, Korhola sanoo.

Hän ihmettelee Suomen valtion linjausta, jossa EU:n lainsäädäntöä on tulkittu aivan eri tavalla kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, joissa katto on moninkertainen Suomeen verrattuna.

– Viime vuoden kevätkausi oli shokki, jonka jälkeen tilanne on pysynyt vakavana. Koko tämä vuosi tulee olemaan vaikea, ja näkymänä on vaikeimman vaiheen kestäminen kesään saakka. Olen kiitollinen henkilöstömme venymisestä tässä vaikeassa tilanteessa.

Syksyllä ehkä voi alkaa paluu uuteen normaaliin. Koronasta päästään irti, mutta vastaavia saattaa tulla. Etäilyllekin on vastavoimansa, kun kotikonttorilta halutaan palata sosiaalisiin kontakteihin ja yhteiseen lounaspöytään. 

– Yrityksenä meille on tärkeätä saada taloudellinen tulos tasapainoon, huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista ja pitää katse kriisin yli. Haluamme kehittää palveluitamme kohti uudenlaista arkea ja modernisoimme organisaatiotamme niin että olemme valmiita uuteen huomiseen, Jaana Korhola sanoo.

Saijan Lomakartano:
Rajojen sulkeminen vei asiakkaat
 

Saijan Lomakartanossa Taivalkoskella asiakkaiden määrä on pandemian takia vähentynyt lähes olemattomiin, kun rajat ovat olleet kiinni. Vuositasolla ulkomaisia yöpymisiä on 85 prosenttia kaikista. Talvikuukausina käy pelkästään ulkomaalaisia matkailijoita, jotka käyttävät paljon ohjelmapalveluita.

– Suomalaisten asiakkaiden 30 prosentin lisäys viime kesänä ei korvannut ulkomaalaisten poisjääntiä, Saijan Lomakartanon yrittäjä Helena Karppinen sanoo.

Viimeksi tulos oli plussalla vuosi sitten helmikuussa. Yrityksen edellinen tilikausi päättyi huhtikuun lopussa 2020. Normaalivuonna nousua olisi ollut 20 prosenttia ja liikevaihtoa olisi syntynyt noin 1,1 miljoonaa euroa. Normaalivuosina talvisesongilla liikevaihdosta 50 prosenttia

– Nyt huhtikuussa päättyvän tilikauden liikevaihto on vain 10 prosenttia edellisestä, hiukan yli toistasataa tuhatta euroa. Talvelta ei tule juuri mitään, ja kesältäkin jäi lähes kaikki myynti pois, kun rajat olivat auki vain muutaman lyhyen pätkän.

Karppisen mukaan talvikohteessa yrityksen pitää kerätä talvella varakassa, jolla päästään seuraavaan talveen.

– Kenenkään varat eivät riitä kahdeksi talveksi. Kassa hupenee nopeasti, kun joka kuukausi tulee tappiota useampi kymmenen tuhatta. Meillä oli kohtuullinen kassa pandemiaan jouduttaessa ja investointeihinkin oli varattu omavastuuosuuden verran.

Ravintola- ja kustannustukea yritys on saanut kaikkiaan vajaat 70 000 euroa. Koiravaljakkoretket ovat yrityksen ohjelmapalveluiden tärkein tuote. 160 koiran hoito työllistää kolme koiranhoitajaa. Muita avainhenkilöitä on töissä neljä. Normaalisti talvella henkilökuntaa on 17, muina aikoina 11.

– Nykyiseen liikevaihtoon nähden meillä on paljon henkilökuntaa koirien takia.

Sadan asiakaspaikan ruokaravintolan palveluita ei osata tai uskalleta käyttää, kun luullaan, että yli 10 hengen kokoontumiset ovat ravintoloissakin kiellettyjä.

Matkustusrajoitukset epäselviä

Karppisen mukaan matkustusrajoitukset olivat viime kesänä epäselviä ja tiedottaminen sekavaa. Selkeät ohjeet siitä, millä Suomeen pääsee, puuttuivat. Matkailijoille ei tuolloin pystytty antamaan yksiselitteisiä vastauksia.

– Rajojen sulkeminen on estänyt meidän liiketoimintamme lähes kokonaan. Jos rajoja olisi saatu pitää matkailijoille auki samalla tavalla kuin työhön tuleville, tilanne olisi toinen, Karppinen sanoo.

Hänen mukaansa Suomi on toiminut Schengen-sopimusten vastaisesti pitäessään rajat kiinni. Päättäjät ovat tässä kohtaa unohtaneet matkailun eivätkä ole toimineet elinkeinon hyväksi mitenkään.

– Ulkomaisista yöpymisvuorokausista 85 prosenttia on saksalaisia. Kohtuullisesti toimeentulevat saksalaiset tekevät kaksi tai kolme pitkää matkaa vuodessa. Osavaltioista, joissa on pienet sairastavuusluvut, pitäisi päästä matkustamaan tänne, jos on rokotettu ja saa negatiivisen testituloksen. Rokotusten alkaminen tuo nyt vähän toivoa tilanteeseen, jonka toivomme syksyyn mennessä helpottuvan.

Yritystä ei voi laittaa kokonaan kiinni, kun pitää olla perusvalmius siltä varalta, että toiminnan pääsee aloittamaan. Mistä sitten saataisiin työntekijät? Yhtään työntekijää ei ole irtisanottu. Lomautetut etsivät muuta työtä ja irtisanoutuvat itse.

– Kuvittelimme, että tämä talvi olisi jo parempi. Jollakin konstilla yritämme kuitenkin sinnitellä ensi talveen, vaikka tiukkaa onkin.

Pahin uhkakuva Lomakartanolle on, että toimintaa ei ole. Eikä sitä ole, jos matkailijat eivät pääse maahan.

– Suunnitelmissa tälle vuodelle oli pieniä investointeja. Ely-keskus on myöntänyt tuen rantasaunaprojektille ja muutamalle retkikohteelle. Vielä on epäselvää, saammeko tukipäätöksiä siirrettyä, kun hankkeiden tulisi olla valmiina tämän vuoden loppuun.

Tulikuuma Kumpu Oy:
Kahdella anniskelutunnilla ratkaiseva ero
 

Tulikuuman Kumpuun kuuluu 22 karaokepainotteista pubia 16 eri paikkakunnalla. Valtaosa ketjun ravintoloista sijaitsee Keski- ja Itä-Suomessa.

Ennen koronakriisiä yrityksellä oli takanaan yhdeksän kasvun vuotta. 10,5 miljoonan euron liikevaihdosta putosi vuoden 2020 aikana pois 20 prosenttia.

– Avasimme koronasta huolimatta kaksi uutta ravintolaa viime vuonna. Mieli ei tehnyt, mutta olimme jo ehtineet sopia niiden avaamisesta. Kesän hyvä myynti pelasti paljon. Ilman sitä olisimme joutuneet vaikeuksiin jo paljon aikaisemmin, toimitusjohtaja Tuomo Rautio kertoo.

Tulikuuma ei ole toistaiseksi luopunut yhdestäkään yksiköstään, mutta viisi ravintolaa on koronatilanteen takia toistaiseksi suljettu.

– Lisäksi muutaman ravintolan vuokrasopimus on kohta päättymässä ja harkitsemme vakavasti, jatkammeko enää niiden sopimusta.

Eniten kassavirtaa ovat syöneet anniskeluaikarajoitukset. Alueilla, joilla ravintolat joutuvat lopettamaan anniskelun klo 22, ei ole mahdollista tehdä kannattavaa liiketoimintaa.

Rautiota harmittaa erityisesti ravintoloiden leimaaminen koronan leviämispesäkkeiksi.

– Työntekijöidemme mukaan asiakkaat ovat noudattaneet ohjeita ravintoloissa hyvin. Mutta iltakymmenen jälkeen he kokoontuvat baarin eteen ja sopivat, mihin lähtevät jatkoille. Siinä mielessä anniskeluaikarajoitukset eivät pure. Jos saisimme anniskella klo 24 asti, uskoisin sen hillitsevän ihmisten tarvetta jatkaa iltaansa yksityistiloissa.

Tulikuuman pelastusrenkaana ovat toimineet Pohjois-Savon ja Savonlinnan alueen ravintolat, joissa anniskelu on ollut mahdollista klo 24 asti.

– Kyseisillä alueilla kassavirtamme on ollut pikkuisen plussalla. Kahdella tunnilla on kriittinen merkitys myynnille. Hallituksen puheet tiukempien aukiolorajoitusten asettamisesta kaikille alueille kuulostaa siksi erittäin pahalta, Rautio sanoo.

Yrityksellä on kosketuspintaa myös Lapin tilanteeseen, sillä se operoi Saariselällä Kaunis Jorma -pubia.

– Turistivirtojen puuttuminen näkyy radikaalisti Kauniin Jorman myynneissä. Pidämme paikkaa auki kannatuksen vuoksi.

Töitä riittää noin neljäsosalle normaalista

Aukiolorajoitukset ja myynnin väheneminen ovat vaikuttaneet rajusti työntekijätarpeeseen. Tulikuuman ravintolat työllistivät ennen koronakriisiä yli 200 henkilöä. Tällä hetkellä töitä voidaan tarjota 60–70 henkilölle.

– Ketään ei ole tarvinnut irtisanoa, mutta olemme joutuneet vähentämään vuokratyövoimaa. Se kirpaisee, sillä moni heistä sai meiltä täydet tunnit. Nyt vähäiset aukiolotunnit on jaettu kuukausipalkkalaisten kesken.

Rautio kertoo, että työvuorosuunnittelussa on opittu hyvin varovaisiksi nopeasti muuttuvien määräysten takia.

– Kun jokin alue siirtyy tiukempien rajoitusten piiriin parin päivän varoitusajalla, anniskeluaikamme lyhenee. Se tarkoittaa meille pahimmillaan sitä, että joudumme maksamaan työntekijöille sellaisten listojen mukaan, jotka on tehty ennen rajoitusten tiukentumista.

Ravintoloille tärkeä joulukuun myynti jäi Tulikuumassa alle puoleen edellisvuosista.

– Pikkujoulukauden tuotoilla on aiemmin päästy hiljaisen tammi-maaliskuun yli. Joudumme pohtimaan, millä rahalla ylimeno tänä vuonna tehdään. Kun yrityksen kassavirta on ollut negatiivinen 20 viikkoa putkeen, jossakin vaiheessa peräseinä on tulossa vastaan. Meidän onnemme on se, että olemme kohtuullisen iso yritys, joten rahoitusasemamme on kohtuullinen. Pystymme turvautumaan vielä lainoihin.

Rautio odottaa myös kustannustuki III:n haun avautumista, sillä kustannustuki kakkonen perustui kesän liikevaihtoon.

– Aika harva ravintolayritys saa kustannustuki II:ta, jos kesän myynti sujui kohtuullisesti. Heikon loppuvuoden takia yritysten rahan tarve on kuitenkin todella akuutti. Tukijärjestelmä laahaa jäljessä.

Yrityksen toiveet on asetettu ensi kesän myyntiin, kunhan ravintoloiden rajoituksia tullaan purkamaan viimevuotiseen tapaan.

– Vaikka rokotukset saataisiin keväällä vauhtiin, uskon, että ihmiset rohkenevat liikkua vasta keskikesällä. Meidän näkökulmastamme kevään juhlat alkavat olla jo menetettyjä.

Jos kesästä tulee hyvä, Rautio uskoo Tulikuuman Kummun selviytyvän tästä vuodesta ilman pahinta katastrofia.

–  Mutta jos tulevasta syksystä ja pikkujoulukaudesta tulee samanlainen kuin viime vuonna, joudumme tekemään suuria järjestelyjä. Siinä vaiheessa meiltä putoaa merkittävä osa ravintoloista pois.

GreenStar Hotels Oy:
Kysynnässä yksittäisiä valonpilkahduksia
 

Ekologisen kaupunkihotelliketju GreenStarin toimitusjohtajaa Kristian Ikosta hymyilyttää muistellessaan, kuinka dramaattisena muutoksena hän piti 2010-luvun vaihteen finanssikriisiä.

– Nykyvinkkelistä katsottunahan meillä meni silloin todella hyvin. Mutta oli se siihen maailman aikaan vakava paikka, sillä olimme juuri avanneet ensimmäisen hotellimme Joensuuhun ja yhtäkkiä liikematkustus putosi rajusti, Ikonen kertoo.

Hotelliyrittäjän toteamus läpivalaisee sen, kuinka tukalassa ahdingossa majoitusliikkeet nyt ovat. Luonnollista kysyntää ei tällä hetkellä juurikaan ole, koska varsinkaan kansainvälistä matkustusta ei ole.

– Liikevaihtomme on pudonnut murto-osaan normaalista, Ikonen kiteyttää.

Ennen koronaa GreenStarin asiakaskunta muodostui hyvin laajasta skaalasta. Yritys teki muun muassa yhteistyötä erilaisten koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

– Esimerkiksi Joensuussa parhaimmillaan 40 prosenttia asiakkaistamme oli kumppaniorganisaatioiden kautta tulleita ulkomaisia asiantuntijoita. Merkittävä osa kaupastamme tuli myös mikro- ja pienistä pk-yrityksistä.

Hotelliketjulla on takanaan vaikea viime kevät, jolloin se joutui sulkemaan kaikki neljä yksikköään Joensuussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Vaasassa.

– Olemme käyneet läpi useat yt-neuvottelut. Aluksi selvisimme lomautuksilla, mutta ahdingon jatkuessa jouduimme turvautumaan myös irtisanomisiin yrityksen elinkelpoisuuden säilyttämiseksi, Ikonen kertoo.

GreenStarilla emmittiin pitkään talojen avaamista viime kesäkaudelle. Kotimaanmatkailun pitkän ajan heikko trendi ja lehdistön loppukeväästä käynnistämä hehkutus kaikkien aikojen kotimaista matkailukesästä olivat ristiriidassa keskenään.

– Olimme ajaneet kaikki toiminnot alas, joten niiden uudelleenkäynnistämiseen liittyi taloudellinen riski.

Kotimaanmatkailun hetkellistä virkistymistä seurattuaan yritys päätti lopulta avata Joensuun hotellinsa heinäkuussa.

– Jos olisimme avanneet heti kuukauden alussa, siitä olisi tullut kaikkien aikojen paras heinäkuumme. Se oli todella positiivinen yllätys. Avasimme pian kaikki muutkin yksikkömme, mutta kysyntä vaihteli suuresti kaupunkien välillä.

Matkailu hiipui elokuusta alkaen, ja kysynnän tasainen lasku jatkui koko loppuvuoden ajan.

– Joulukuu oli meillä jopa ennustettua heikompi, eikä alkuvuosi ole tuonut merkkiä paremmasta.

GreenStar on kuitenkin pitänyt hotellinsa auki toimintaa sopeuttamalla. Työntekijöiden tunteja on vähennetty niin paljon kuin mahdollista ja tarpeellista.

– Emme saavuttaisi enää samanlaista hyötyä sulkemisesta kuin viime keväänä, vaikka talojen aukipitäminen ei olekaan tällä hetkellä taloudellisesti kovin järkevää, Ikonen toteaa.

Kustannustuen avulla on voitu kattaa vain hyvin pieni, joskin kriittinen, osa kuluista.

– Kustannustuki III tarvitaan pikaisesti, sillä sen tarkastelujakso ajoittuu vaikeimmalle ajanjaksolle loppuvuoteen. Toivon, että kustannustukea jatketaan vielä kolmannen kierroksen jälkeenkin, joskin tuen myöntämiskriteerit vaativat vielä selvästi parantelua.

Yksittäisiä valonpilkahduksiakin on ollut, kuten tammikuussa Lahdessa pidetyt Salpausselän kisat. Vaikka paikan päälle ei päästetty yleisöä, joukkueista kertyi majoittujia.

– Toivomme, että Lahden kevättalvelle suunnitellut talviurheilutapahtumat toteutuisivat.

Hiljainen aika hyödynnetty brändityöhön

GreenStar on käyttänyt koronakriisissä paljon aikaa tulevaisuuden matkailun pohtimiseen. Ekologinen toimintatapa ja vastuullisuus säilyvät jatkossakin yrityksen kantavina arvoina, mutta brändiä ja konsepteja on hiottu.

– Katsomme kaikkea tekemistämme ympäristönäkökulmasta. Se voi kuitenkin muuttua, miten arvomme näkyvät asiakkaalle. Ovatko jotkut asiat jo itsestäänselvyyksiä, joista ei ole enää tarpeen kertoa? Vai kerrommeko enemmän niistä asioista, joita teemme etunojassa muihin nähden?

Jos kysyntä elpyy tämän vuoden aikana, GreenStar voi Ikosen mukaan päästä takaisin jopa kriisiä edeltävään liikevaihtoon.

– Saimme Lahden hotellistamme koko kapasiteetin käyttöömme vasta nyt tammikuussa. Lisäksi Vaasan hotellimme käynnistyi tammikuussa 2020, joten siellä toiminta ei ole päässyt kunnolla edes alkuun.

Ikonen uskoo matkailun käynnistyvän heti kuin se on mahdollista. Patoutunutta kysyntää on paljon, sillä ihmisten tarve matkustella ei ole kadonnut.

– En usko synkistelyyn, että korona muuttaa matkailua pysyvästi. Kysymys on enemmänkin siitä, miten kauppa tulee jakautumaan. Osa perinteisestä työmatkailusta voi poistua, mutta hotelleja tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän palaverien ja kokoontumisien pitopaikoiksi.