Luonnonvarakeskus Luken selvityksen mukaan maatalouden, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravitsemistoiminnan muodostaman ruoka-alan vaikutus Suomen kansantalouteen on merkittävä.
Ennen koronapandemiaa ruoka-ala työllisti välilliset vaikutukset huomioiden noin 342 000 henkeä. Vuonna 2021 ala työllisti noin 320 000 henkeä, mikä oli lähes 12 prosenttia koko maan kaikista työllisistä. Kokonaisuuteen on laskettu mukaan alan tuotannossa työskentelevien (238 000) lisäksi kotimaan hankintojen kautta välillisesti työllistyvät (82 000). Välillisesti ruoka-ala työllistää eniten työn välityksessä ja työvoiman vuokrauksessa. Nämä ovat tärkeitä aloja kaupalle ja ravitsemistoiminnalle sekä myös elintarviketeollisuudelle.
Ruoka-ala tuotti arvonlisäystä vuonna 2021 kansantaloudelle runsaalla 19 miljardilla eurolla. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä. Ennen pandemiaa ruoka-alalla oli 9,6 prosentin osuus koko arvonlisäyksestä. Eniten ruoka-ala työllistää ja tuottaa arvonlisäystä Uudellamaalla. Vuonna 2021 maakunnan osuus alan kaikista työllisistä oli noin 26 prosenttia ja alan arvonlisäyksestä lähes 27 prosenttia.
Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy noin 11 miljardia euroa. Palkka- ja yritysverojen lisäksi mukaan on luettu tuoteverot (valmisteverot ja kulutuksen arvonlisävero) sekä sosiaaliturvamaksut. Ruoka-alalta kerättävistä veroista ja veroluonteisista maksuista suurimman osan saa valtio ennen kaikkea tuoteveroina. Ruoka-alan verojen osuus kaikista veroista ja veroluonteisista maksuista on noin 10 prosenttia.
Ravitsemistoiminta työllistää eniten
Ravitsemistoiminta säilytti ykkösasemansa ruokaketjun eniten työllistävänä alana myös koronavuosina 2020 ja 2021, vaikka työllisten määrä aleni koronakriisin myötä vuodesta 2019 noin 10000 hengellä. Ravitsemistoiminta työllisti vuonna 2021 välittömästi 67800 työllistä, kun ruoka-alalla toiseksi eniten työllistävä alkutuotanto ylsi 66400 henkeen.
Kun otetaan huomioon ravitsemistoiminnan välilliset työllisyysvaikutukset, oli alan kokonaistyöllisyysvaikutus ennen koronaa selvästi ruokaketjun suurin. Ravitsemistoiminnan kokonaistyöllisyys ylsi tuolloin peräti 116000 henkilöön, kun kakkossijaa hallussaan pitänyt elintarviketeollisuus ylsi 98400 työlliseen. Vuonna 2021 ravitsemistoiminnan kokonaistyöllisyysvaikutus aleni 96200 työlliseen.
Mitattuna arvonlisäyksellä, joka yritystoiminnassa jakaantuu karkeasti työvoimakustannuksiin (palkat ja sivukulut), voittoon sekä poistoihin, ravitsemistoiminta on elintarvikeketjun toiseksi suurin toimiala elintarviketeollisuuden jälkeen. Ravitsemistoiminnan arvonlisäys oli noin 5,6 miljardia euroa vuonna 2019. Koronan ja etenkin pitkään jatkuneiden ankarien koronarajoitusten takia ravitsemistoiminnan arvonlisäys aleni yli miljardilla eurolla vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019. Sen sijaan kaupassa ja elintarviketeollisuudessa koronan vaikutukset jäivät varsin vähäisiksi.
Koronasta toipuminen on yhä kesken
Koronarajoitukset heikensivät ravintola-alan toimintaedellytyksiä selvästi enemmän kuin muiden ruoka-alan toimijoiden. Alan toipumista koronakuopasta ovat hidastuttaneet elintarvikekustannusten ennennäkemätön nousu, etätyön yleistyminen ja ostovoiman heikko kehitys. Selvityksen tulokset kuitenkin osoittavat, että ravintolatoiminnalla on erinomaiset edellytykset vahvistaa tulevaisuudessa merkitystään ruoka-alan toimijoiden joukossa.
Selvityksen kotimaisen ruokasektorin verokertymästä ja työllisyysvaikutuksista rahoittivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Agronomiliitto ry, Agrologien Liitto ry ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund.