Matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntä toipui nopeasti, kun loputkin koronarajoitukset päättyivät maaliskuun alussa. Se olisi toipunut huomattavasti paremmin ilman Vladimir Putinin aloittamaa mieletöntä sotaa. Sota on rajoittanut monien tärkeiden tuotannon hyödykkeiden tarjontaa, mistä on seurannut inflaatio, jollaiseen emme ole tottuneet kymmeniin vuosiin.

Palvelujen kysyntä oli varsin hyvää viime kesänä. Kysynnän veturina oli pääkaupunkiseutu, joka kärsi muuta maata enemmän koronapandemiasta ja rajoituksista aiempina koronakesinä. Muualla Suomessa palvelujen kysyntä oli vahvempaa kesällä 2021 kuin viime kesänä.

Jäsenkyselymme mukaan palvelujen kysyntä syksyllä ei ollut niin hyvää kuin syksyllä 2019. Merkittävämpänä yksittäisenä syynä olivat etätyö ja -opetus, jotka heikensivät merkittävästi henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden palvelujen kysyntää. Alan ravintoloiden liikevaihto oli tammi-syyskuussa 28 prosenttia pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2019. Hotellit ja kylpylät menestyivät syksyllä parhaiten MaRassa jäseninä olevista toimialoista.

Pikkujoulukausi näyttää kyselymme perusteella lähes yhtä hyvältä kuin kolme vuotta sitten. Toimiala- ja yrityskohtaiset erot ovat kuitenkin tuntuvia.

Myös tuleva talvimatkailukausi näyttää hyvältä ulkomaalaisten matkailijoiden osalta. Kotimaisten asiakkaiden varausten osalta tilanne on selvästi heikompi kuin viime vuonna. Tämä on näkynyt jo selvästi esimerkiksi hiihtokeskusten laskettelijoiden määrässä loka-marraskuussa. Kotimaisten asiakkaiden varaukset myös talvikaudelle ovat selvästi jäljessä viime vuotta.

Huimasti kohonneet elintarvikkeiden sekä sähkön ja muun energian hinnat ja nopeasti nousseet korot heikentävät kotimaisten asiakkaiden ostovoimaa ja vähentävät matkustushaluja. Tämä näkyy Tilastokeskuksen mukaan selvästi kuluttajien luottamuksessa ja vähentyneinä matkustusaikeina tulevana talvena.

Samanaikaisesti elinkeinoelämä neuvottelee ay-liikkeen kanssa työ- ja palkkaehdoista. Ay-liike katsoo, että kahdeksassa prosentissa oleva vuosi-inflaatio oikeuttaa työntekijät saaman reilut palkankorotukset. Näitä odotuksia ovat luoneet myös kunta-alan palkankorotukset, jotka ylittävät yksityissektorin palkanmaksukyvyn. Yksityisellä sektorilla ei ole veronmaksajien pohjatonta kukkaroa, josta julkisen sektorin neuvottelijat voivat ammentaa palkankorotuksia.

Venäjän sodan aiheuttama kustannusten nousu iskee samalla tavalla yrityksiin kuin työntekijöihin. Hiihtokeskusalan sovittelu on juuri päättynyt tuloksettomana (29.11.). Lakko toteutuu siten kuudessa hiihtokeskuksessa 1.–3.12. PAMilla ei ollut aitoa halua tehdä ratkaisua. Näkemyksemme kestävästä palkankorotuksen tasosta ovat kaukana toisistaan, kauempana kuin vuosikausiin.

Toimialamme yritykset ovat koronapandemian ja erityisesti pitkään kestäneiden rajoitusten takia valmiiksi taloudellisesti heikossa tilanteessa, mitä kustannusten nousu vielä lisää. Näkymät ensi vuoteen ovat sumuiset, eikä tilannetta yhtään paranna se, että työmarkkinakierroksesta on tulossa erittäin vaikea. Varmaa on, ettei palvelujen kysyntä ole kasvussa ensi vuonna vuoteen 2019 verrattuna. Työntekijöiden vaatimukset suurista palkankorotuksista ovat heidän näkökulmastaan ymmärrettäviä, mutta yrityksillä ei ole mitään mahdollisuutta suostua niihin.