Pääministeri Antti Rinne (Pääkirjoitus on kirjoitettu ennen hallituksen vaihtumista. toim.huom.) nosti ajankohtaisen ja pitkälle vaikuttavan kysymyksen esiin 16.11.2019 Helsingin sanomissa liikenteen osalta. Hallitus pyrkii puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Yksi osa päästöjen puolittamista on suosia vähemmän kuluttavia ja vähemmän hiilidioksidia päästäviä autoja. Myös sähköautotekniikka ja muut uudet moottoritekniikat kehittyvät. Mitä paremmin hallitus onnistuu tavoitteessaan, sitä vähemmän valtio saa tieliikenteestä verotuloja. Tämä ei ole ihan pieni kysymys, sillä valtio keräsi tieliikenteestä verotuloja 8,4 miljardia euroa vuonna 2018. Pääministeri toteaakin haastattelussa, että hallitus joutuu miettimään eri tulolähteitä ihan uusilta alueilta, joita hän ei vielä yksilöinyt.

On selvää, että valtion verotulot tieliikenteestä tulevat alenemaan miljardeilla euroilla nykyisellä verojärjestelmällä pidemmällä aikavälillä. Esillä olevissa uusissa verojärjestelmissäkin on ongelmia. Henkilöautoille asetettava kilometrivero ja tietullit vähentävät varmuudella liikkumista kotimaassa, mutta yhtä varmasti ne kasvattavat ulkomaanmatkailua lentäen ja viihderisteilijöillä. Tällöin hiilidioksidin kokonaispäästöt kasvavat. Samalla Suomi menettää verotuloja, kun tieliikenteen verotettu polttoaine vaihtuu ulkomaan meri- ja lentoliikenteen verottomaan polttoaineeseen ja kotimaanmatkailusta saatavat tulot menevät ulkomaille.

Tieliikenteestä menetettäviä verotuloja ei voida korvata yhdestä lähteestä, mutta jo matkailualallakin on uusia verotulojen lähteitä. Valtio tukee viihderisteilijöitä 280 miljoonalla eurolla vuodessa. Vaikka tukiin puuttuminen on ollut hallituksille niiden väristä riippumatta tabu, olisiko nyt aika kypsä sille, että tukia leikattaisiin reippaasti. Varustamot ovat onnistuneet estämään tukien leikkaukset uhkaamalla liputtaa alukset pois Suomen lipun alta ja siitä aiheutuvalla huoltovarmuuden heikkenemisellä. 

Tukisummassa ei ole vielä otettu huomioon sitä, että valtio kannustaa tukien avulla suomalaisia matkustamaan ulkomaille ja käyttämään palveluja siellä. Suomen matkustustaseen alijäämä on kasvanut viidessä vuodessa yli 1,2 miljardilla eurolla. Jos viidessä vuodessa kasvanut ulkomaanmatkailu kääntyisikin kotimaanmatkailuksi, valtio saisi verotuloja noin 350 miljoonaa euroa vuodessa. 

Hallitus on linjannut ohjelmassaan aivan oikein, että Suomi jatkaa aktiivista työtä sekä lentoliikenteen että merenkulun päästöjen vähentämiseksi niin EU:n kuin kansainvälisten järjestöjenkin kautta. Tämä tarkoittaa myös sitä kannatettavaa ratkaisua, ettei Suomi ota käyttöön yksin lentoveroa. Toisaalta ei ole kestävä tilanne, että tieliikenne kantaa lähes yksinomaan kuorman liikenteen päästöjen vähentämisessä. Lento- ja meriliikenteeseen olisi saatava kansainvälinen ratkaisu, joka tuo verorasitteita myös niille. Nykyisinhän ulkomaan lento- ja meriliikenne on vapautettu niin arvonlisäverosta kuin polttoaineveroista. Tällainen kansainvälinen päätös toisi verotuloja Suomeen. Ehkä laskettua enemmänkin, kun kotimaanmatkailun hintakilpailukyky paranisi ulkomaan lomalentojen ja viihderisteilyjen hintojen kallistuessa.  

Ilmastonmuutoksen torjunta ja heikko syntyvyys haastavat hyvinvointipalvelujen rahoituksen. Nyt tarvitaan uusia ratkaisuja, jotka eivät kuitenkaan heikennä kotimaisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä suhteessa ulkomaihin. Toivottavasti hallitus ei sorru helppoihin ratkaisuihin, jotka näennäisesti vähentäisivät päästöjä kotimaassa ja samalla heikentäisivät kotimaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Myös kansalaiset voisivat vaikuttaa hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Yksi helppo ja nopeasti vaikuttava keino olisi suosia suomalaista: ostaa kotimaisia tavaroita, palveluja ja elintarvikkeita sekä matkustaa kotimaassa. Vuonna 1980 oli televisiossa tietoisku, jossa todettiin ”Älä ole aasi, vaan suosi suomalaista”. Sille olisi taas tarvetta.