MaRan hallitus päätti jo huhtikuussa, että MaRalla on syksyn budjettiriihessä vain yksi tavoite: ravintolaruoan ja -anniskelun arvonlisäveroa on alennettava 10 prosenttiin 12 kuukauden määräajaksi ja henkilöliikenteen, majoituksen, liikunta- ja kulttuuripalvelujen arvonlisävero 5 prosenttiin 24 kuukauden määräajaksi. Hallituksemme katsoi, että haetaan merkittävää veron alentamista, vaikka sen saaminen onkin vaikeaa. Koko kesän ja syksyn aina budjettiriihen asti edistimme tätä tavoitetta erinomaisessa yhteistyössä Palvelualojen ammattiliiton kanssa.

MaRa ja PAM tapasivat suuren joukon ministereitä, heidän avustajiaan ja muita vaikuttajia. Tavoitteemme saivat ymmärrystä. Saimme paljon tukea ja palstatilaa myös mediassa. Meidän puolellamme oli sekin, että useissa EU-maissa arvonlisäverojen alentamista on käytetty matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kysynnän elvyttämiseen ja työllisyyden vahvistamiseen.

Pettymys oli suuri, kun hallitus ei budjettiriihessä tehnyt päätöstä arvonlisäverojen määräaikaisesta alentamisesta. Yksi virallinen syy oli se, että 10 prosentin verokannan alentaminen 5 prosenttiin olisi synnyttänyt kolmannen alennetun arvonlisäverokannan. EU-lainsäädännön vuoksi kullakin jäsenvaltiolla voi olla vain kaksi alennettua verokantaa.

Budjettiriihessä hallitus keskittyi antamaan lisää rahoitusta julkiselle taloudelle. Myös teollisuus sai toteutettua pitkäaikaisen haaveensa teollisuuden sähköverokannan alentamisesta EU:n minimitasoon. Palvelualat jäivät nuolemaan näppejään, jälleen kerran.

Katsoin positiivisen kateellisena Ruotsin hallituksen esittämää budjettia. Siellä kulutuksen ja palvelualojen työllistävä vaikutus on ymmärretty Suomea paremmin jo kauan sitten hallituksen väristä riippumatta. Hallitus esitti ansiotuloverojen alentamista ja nuorten työntekijöiden työnantajamaksujen alentamista 11,66 prosenttiyksiköllä kahden vuoden määräajaksi. Palvelualojen ratkaisevan merkityksen tunnustaminen on yksi tärkeimmistä syistä sille, että Ruotsin työttömyys ja valtion velka ovat olennaisesti Suomea pienempiä. Vain teollisuuden toimintaedellytyksistä huolehtimalla työllisyysaste ei nouse.

Arvonlisäverojen määräaikainen alentaminen sai leveät hartiat, kun EK:n hallitus päätti lokakuun alussa, että ravintolaruoan ja 10 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien palvelujen arvonlisäveroa tulisi alentaa 5 prosenttiin vuodeksi 2021. EK:n päätös oli historiallinen: lähes kaikki toimialat olivat sitä mieltä, että koronakriisin pahoin runtelemaa matkailu- ja ravintola-alaa tulee auttaa arvonlisäverojen alentamisella. Myös lääkkeiden, kirjojen sekä aikakaus- ja sanomalehtien arvonlisävero alenisi. Niiden arvonlisäveron alentamisella on painavat perusteet.

EK:n esityksessä on hyvää se, että Suomessa olisi vuonna 2021 vain kaksi alennettua arvonlisäverokantaa, joten siihen ei tarvittaisi lupaa EU:lta. Kun koko suomalainen elinkeinoelämä esittää arvonlisäverojen määräaikaista alentamista, hallituksen on vaikea sanoa, ettei alentaminen ole tarpeellista.

Alentaminen piristäisi palvelujen kysyntää ja työllisyyttä sekä edistäisi toimialojen nousemista koronalaakson pohjalta. Hallitus ei tule saavuttamaan työllisyystavoitteitaan ilman palvelualojen toipumista ja kykyä työllistää. Nyt hallituksella olisi oivallinen tilaisuus osoittaa arvostavansa palvelualoja ja niiden työntekijöitä.