Ravintola-alan digitalisaation matalalle käyttöasteelle on monia syitä. Taustalla voi olla muutosvastarintaa, mutta myös käytännön syitä: järjestelmät ovat liian kalliita, palvelusopimukset pitää laatia liian pitkälle, uuden opetteluun ei ole aikaa, uusi järjestelmä toimii eri logiikalla kuin vanha tai vaatii muutoksia päivittäisessä toiminnassa. Ilmankin on pärjätty.

Suunta on kuitenkin hiljalleen kääntymässä. Aiempi tutkimus on antanut osviittaa, että koronapandemia liikkumisen vähentämiseen tähdänneine rajoituksineen osin vauhditti alan digitalisaatiota, kun asiakkaita piti palvella uusilla tavoilla.

Osana Haaga-Helian HosByte: Mara-alan älykäs monikanavamyynti -hanketta selvitettiin, millä tolalla suomalaisten huippuravintoloiden digitaalinen markkinointi ja -myynti ovat tällä hetkellä.

Aiempia tutkimuksia seuraillen katsauksessa keskityttiin Viisi Tähteä -julkaisun Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2024 -listauksen ravintoloihin. Ajatuksena oli, että listalle päätyneet ravintolat ovat esikuvia, joiden käytänteet saattavat toimia suunnannäyttäjinä muille.

Digitaalinen myynti nojaa someen

Katsauksessa havainnoitiin listattujen ravintoloiden verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia.

Suosituin digitaalisen myynnin edistämisen keino oli erilaisten somekanavien käyttö (50/50 ravintolaa). Käytännössä kaikilla ravintoloilla oli käytössä sekä Instagram että Facebook. Poikkeuksen muodostivat kaksi ravintolaa, joista toinen keskittyi vain Instagramiin ja toinen, joka hyödynsi myös videopalvelu YouTubea. Somekanavien kautta pääasiassa mainostettiin kausittain vaihtuvia menuja ja erikoistarjouksia sekä taustoitettiin ravintoloiden arkea.

Sosiaalisen median hyödyntämisen jälkeen toiseksi yleisin digitaalisen myynnin keino oli erilaisten pöytävarauspalveluiden käyttäminen (48/50 ravintolaa). Suosituimmat palvelut olivat TableOnline (18/50 ravintolaa) ja DinnerBooking (18/50 ravintolaa). Loput pöytävarauksia verkkosivujen kautta ottavista ravintoloista hyödynsi esimerkiksi Quandoota tai otti varauksia suoraan ravintolan verkkosivuilla olevan oman lomakkeen kautta. Jotkin ravintolat toimivat samanaikaisesti usealla eri alustalla.

Valtaosa (46/50 ravintolaa) tarjosi asiakkailleen mahdollisuutta ostaa ravintolaan lahjakortin verkkosivujen kautta. Lahjakortteja myytiin pääasiassa Giviton, TuloPOS-kassajärjestelmän tai Shopifyllä rakennetun verkkokaupan kautta.

How may I serve you?

Valtaosa ravintoloista oli rakentanut verkkosivunsa sekä suomeksi että englanniksi (36/50 ravintolaa). Kuusi ravintolaa viesti suomen ja englannin lisäksi myös ruotsiksi, ja kahdeksan ravintolan verkkosivut löytyivät pelkästään suomeksi tai ainoastaan englanniksi (3/50 ravintolaa).

Verkkosivujen kielivalintojen lisäksi yhdeksän ravintolaa tarjosi asiakkailleen lisäsisältöä uutiskirjeen muodossa. Esimerkiksi helsinkiläinen Boulevard Bar & Seafood räätälöi uutiskirjeensä sekä b2b- että b2c-asiakkaille erikseen.

Muita maininnan arvoisia digitaalisen myynnin edistämisen keinoja olivat Google Maps -karttojen integrointi verkkosivuille (5/50 ravintolaa) sekä sivustolle upotetut somekanavat, esimerkiksi TripAdvisor-arvioinnit sekä Spotify-soittolista, jollainen löytyi esimerkiksi Helsingin Spis-ravintolalta.

Esimerkin pisimmälle viedystä digitaalisen myynnin edistämisen strategiasta tarjosi turkulainen Smör, jonka verkkosivuilta löytyi Matterportilla rakennettu digitaalinen kaksonen eli käytännössä 360-kuvista rakennettu kierros ravintolasalista.

Digitalisaation tuomat mahdollisuudet käyttöön

Uudet digitaaliset työkalut mahdollistavat uusia tapoja tavoittaa asiakkaita. Osana HosByte-hanketta tullaan toteuttamaan sarja teknologiakokeiluja, jotka keskittyvät tekoälyyn, palvelurobotiikkaan, digitaalisiin myyntialustoihin sekä digitaalisiin kaksosiin. Katsauksen perusteella kokeiluille löytyy kysyntää, sillä esimerkiksi chatbottia ei ollut vielä käytössä yhdelläkään tarkastelluista ravintoloista. Hankkeen kokeiluista kiinnostuneet Uudellamaalla toimivat ravintolayritykset voivat tarjota toimipisteitään kokeilualustoiksi ilman kustannusta.

On myös hyvä huomata, että vaikka katsaus antaa osviittaa alan digitalisaation nykytilasta, se on auttamatta puutteellinen. Suomessa toimii useita tuhansia ravintola-alan yrityksiä, joten absoluuttinen yleistäminen kerättyjen esimerkkien pohjalta ei ole järkevää.

Digitalisaation tuomien mahdollisuuksien käyttöönotto on matka, johon sisältyy useita välietappeja. Myös määränpää saattaa vaihdella, sillä jokainen mara-alan yritys on omanlaisensa, omine tarpeineen ja toiveineen. Toivottavasti tämä artikkeli – sekä kenties koko HosByte-hanke – tarjoaa ajatuksia ja inspiraatioita sekä digimatkalla oleville että -matkasta haaveileville mara-alan yrityksille.

Tätä tukemaan olemme perustaneet LinkedIniin Elämysteknologia-ryhmän, johon kutsumme kaikki aiheesta kiinnostuneet verkostoitumaan ja jakamaan kokemuksia.

Artikkeli on osa Haaga-Helian hanketta HosByte: Mara-alan älykäs moni­kanava­myynti. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja rahoittajavana organisaatioina toimii Uudenmaan liitto.