Huoltovarmuus on osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden perustaa. Sillä tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa. Elintarvikehuolto on yksi kriittisistä toiminnoista, ja sen tavoitteena on varmistaa väestölle riittävän ravinnon saatavuus, turvallisuus ja laatu.
Viime vuonna uudistetussa huoltovarmuuden tavoitepäätöksessä on huomioitu nykyisen turvallisuustilanteen vaikutukset huoltovarmuustoimintaan. Ruokapalvelut on nostettu päätöksessä esille ensimmäistä kertaa osana elintarvikehuoltoa. Olennaisena asiana korostetaan elintarvikearvoketjun saumattoman yhteistyön toimivuutta pellolta pöytään, mikä käytännössä tarkoittaa alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, päivittäistavarakaupan ja jakelun sekä ruokapalveluiden muodostamaa kokonaisuutta.
Ruokapalveluita tarjoavat toimijat on tarkoitus huomioida huoltovarmuustyössä aikaisempaa paremmin. Edistysaskeleita on jo tehty, kun Huoltovarmuuskeskus perusti viime vuonna Ruokapalvelupoolin osaksi Huoltovarmuusorganisaation Elintarvikehuoltosektoria.
Toimiala- ja toimipaikkakohtaista varautumista
Ruokapalvelupoolin tehtävänä on turvata ja varmistaa ruokapalveluiden riittävä tuotanto ja saatavuus vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Poolin keskeisiä kohderyhmiä ovat yksityiset ja julkiset toimijat, jotka tuottavat ruokapalveluita lainsäädäntöön perustuen. Tällaisia ovat esimerkiksi koulujen ja varhaiskasvatuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden ruokapalvelut sekä muut kriittisiksi luokiteltavat toimijat. Pooli tukee koko toimialaa tuottamalla tietoa ja ohjeita, joiden avulla yritykset voivat kehittää omaa jatkuvuudenhallintaansa ja varautumistaan.
Toimialan varautumisen edistämiseksi pooli tekee tiivistä yhteistyötä yritysten, viranomaisten, järjestöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Yksi keskeinen yhteistyön muoto on kuukausittainen tilannetiedon kerääminen, jota yritykset ovat tuottaneet kiitettävän aktiivisesti poolin suuntaan. Huoltovarmuuskeskus muodostaa raportin huoltovarmuuden yleistilanteesta toimialakohtaisten tilannekuvien perusteella.
Toimialan valmiuden ylläpitämiseksi pooli järjestää seminaareja ja harjoituksia yhteistyössä Elintarvikehuoltosektorin ja Huoltovarmuusorganisaation muiden poolien kanssa. Viime vuonna paneuduttiin elintarvikehuollon logistiikkaan, tämän vuoden teemaksi on nostettu vesihuolto. Ruokapalvelupooli tekee lisäksi yhteistyötä aluehallintoviraston kanssa sen järjestämien valmiusharjoituksien merkeissä.
Ruokapalvelupooli tekee huoltovarmuuteen ja varautumiseen liittyviä selvityksiä varautumisjärjestelyjen yhteensovittamiseksi ja tarpeellisen tiedon vaihtamiseksi. Myös kansainvälisen yhteistyön osalta on otettu askeleita ruotsalaisten kanssa. Toimenpiteiden tavoitteena on edistää toimialan varautumista laaja-alaisesti sekä verkoston yhteistyötä.
Ruokapalveluiden jatkuvuus halutaan turvata
Ruokapalvelupoolin tekemän selvityksen mukaan ruokapalveluiden merkitystä häiriötilanteissa tulisi korostaa enemmän osana varautumisen kokonaisuutta.
Tähän haasteeseen vastaavat osaltaan Huoltovarmuuskeskuksen strategia 2024–2027 ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, jota päivitettiin tämän vuoden alussa.
Huoltovarmuuskeskuksen strategiaan on valittu viisi painopistealuetta, jotka kohdistuvat keskeisiin turvattaviin huoltovarmuusintresseihin. Yksi näistä painopisteistä on elintarvike- ja vesihuolto, jolla pyritään turvamaan väestön toimeentulo. Strategiset painopistealueet viestivät, missä Huoltovarmuuskeskus haluaa saavuttaa erityistä tulosta ja vaikuttavuutta strategiakaudella.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia kuvaa kokonaisturvallisuuden toimintamallin, joka luo perustan kriisinkestävyydelle. Strategia korostaa elintarvikehuollon osalta joukkoruokailun toimintaedellytysten jatkuvuutta, joka tulee varmistaa kaikissa turvallisuustilanteissa. Ruokapalveluiden osalta valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden tulee turvata vastuullaan olevien ruokapalvelujen jatkuvuus niin vakavissa häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin.
Ruokapalveluita tuottavat ja niistä järjestämisvastuussa olevat organisaatiot tunnistivat selvityksessä tärkeitä kehityskohteita ruokapalveluiden arvoketjun varautumisen parantamiseksi.
Ruokapalvelupoolilla on suotuisa hetki parantaa toimialan varautumista yhteistyössä yritysten ja sidosryhmien kanssa. Keskeisinä tavoitteina ovat toimijoiden välisen yhteistyöverkostojen rakentaminen, koulutusten ja harjoitusten järjestäminen sekä hyvien toimintamallien ja ohjeistusten jakaminen. Organisaatiot toivovat poolilta toiminnan koordinaatiota ja ohjaavaa tukea, jotta toimialan ja -paikkojen varautumista voitaisiin kehittää johdonmukaisesti ja kattavasti.
Lisätiedot:
Valmiuspäällikkö Virpi Kulomaa, MaRa
Huoltovarmuusorganisaatio, Ruokapalvelupooli
