Huhtikuun alussa järjestettävät eduskuntavaalit ovat tärkeimmät pitkään aikaan. Niissä ratkaistaan Suomen suunta: jatkuuko yli varojemme eläminen, vai sopeutetaanko menot tuloihin? Toinen tärkeä kysymys on yrittäjyyden edistäminen. Olemme saaneet tällä vaalikaudella tuta mitä yrittäminen on, kun vallassa ei ole yrittäjä- ja elinkeinomyönteinen hallitus. Hallitus kuritti jäsenyrityksiämme ja niiden työntekijöitä kahden vuoden ajan ankarilla koronarajoituksilla. Ne olisi ollut helpompi hyväksyä, jos valtio olisi maksanut oikeudenmukaiset korvaukset liiketoiminnan ja työnteon estämisestä kaikille yrityksille ja työntekijöille. Rajoituksista ja tuen puutteesta jäi kalvava epäoikeudenmukaisuuden tunne.

Valtio on ottanut tällä vaalikaudella velkaa noin 40 miljardia euroa. Yhdeksi velan kasvun syyksi on mainittu yrityksille koronarajoitusten takia maksetut tuet. Ne ovat kuitenkin yhteismäärältään vain noin 2,3 miljardia euroa. Siitä koronapandemian alussa maksetut ja heikosti kohdennetut Business Finlandin ja ELY-keskusten jakamat tuet ovat noin 1,2 miljardia euroa. Yrityksille maksettuja koronatukia ei siten voida pitää valtion velkaantumisen syynä. Hallitus on ottanut surutta uutta velkaa tietäen, että valtion talouden näkymät huononevat huoltosuhteen heikentymisen myötä. Tältä hallitukselta jää jälkipolville raskas perintö kannettavaksi.

Vaaleissa on kysymys siitä, jatkuuko suruton velkaantuminen vai sovitetaanko menot tuloihin. Kun katsoo puolueiden vaalitavoitteita, osa haluaa jatkaa velkaantumista. Säästöt ovat joko minimaallisia tai sitten uskotaan talouskasvun hoitavan ongelmat. On syytä toivoa, että äänestäjät eivät mene tähän halpaan. Puolueiden olisi hyvä muistaa edesmenneen, arvostetun vasemmistoliiton kansanedustajan Outi Ojalan sanat siitä, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä.

Osa puolueista haluaa tasapainottaa valtiontaloutta veroja nostamalla. Suomen veroaste on kansainvälisesti korkea. Lähes kaikki verot ovat EU:n huipputasoa. Valtiovarainministeriön virkamiehet ja osa ekonomisteista kannattavat erityisesti alennettujen arvonlisäverokantojen nostamista. VM:n perustelu on, etteivät alennetut arvonlisäverokannat ole tehokkaita tulonjaon edistäjiä. Eivät olekaan, niillä on suuri merkitys yritysten kilpailukyvyn kannalta. Jotkut taas toteavat, että arvonlisäverojen nostaminen on vähiten haitallista talouskasvun ja työn tekemisen kannalta. Heiltä unohtuu, että työvoimavaltaisissa palveluissa arvonlisävero kohdistuu suoraan työhön.

Valtiontalouden rakenteellinen alijäämä, noin 10 miljardia euroa, on niin suuri, ettei se supistu muuten kuin leikkaamalla menoja. Verojen korottaminen vaikuttaa välittömästi yritystoimintaan sitä heikentävästi. Kuluttajat voivat hankkia tavaroita ja palveluja halvemman hintatason maista. Verojen, esimerkiksi alkoholijuomaveron, nosto lisää heti matkustusintoa Baltian maihin. Se tuo mukanaan monenlaisia ongelmia kotimarkkinoilla toimiville yrityksille. Alkoholi toimii kannustimena matkustaa Baltian maihin, mutta siellä kulutetaan rahaa paljon muuhunkin kuin alkoholiin.

Vitriini on julkaissut perinteisen kyselymme puolueille MaRan hallitusohjelmatavoitteista. Vastauksia lukemalla erottuvat helposti yrittäjä- ja elinkeinomyönteiset puolueet. Kyseiset puolueet suhtautuvat vakavimmin myös valtiontalouden tasapainottamiseen. MaRan hallitus päätti jo viime syksynä tukea taloudellisesti vaaleissa yrittäjä- ja elinkeinomyönteisiä puolueita ja kansanedustajaehdokkaita. Näin toimii nyt koko elinkeinoelämä. Näissä vaaleissa heidän menestymisensä on entistä tärkeämpää. Niin valtiontalouden kuin jäsenyritystemmekin näkökulmasta.