Kulunut vaalikausi on osoittanut toimialamme yrittäjille, ettei ole yhdentekevää, mitkä puolueet ovat hallituksessa. Lähes kaksi vuotta kestäneet rajoitukset romahduttivat alamme yritysten ja työntekijöiden talouden sekä pahensivat työvoimapulaamme merkittävästi. Hallituksen, ja etenkin koronatoimia johtaneen sosiaali- ja terveysministeriön, keskeisiä tavoitteita ei ollut yritysten ja työntekijöiden oikeuksien ja toimeentulon huomioon ottaminen rajoituksia asetettaessa. Hallituksen koronapolitiikka oli yhden näkökulman politiikkaa, minkä seurauksista toimialamme yrittäjät ja työntekijät maksoivat kovan hinnan. Jos vallassa olisi ollut yrittäjä- ja elinkeinomyönteisempi hallitus, huomioon olisi otettu myös muita näkökulmia kuin viruksen leviämisen estäminen hinnalla millä hyvänsä.

Seuraava vaalikausi on valtion talouden kannalta erittäin vaikea ilman Venäjän hyökkäyssodasta aiheutuvia lisämenojakin. Valtion talouden heikot näkymät vaikuttavat kielteisesti myös seuraavan hallituksen ohjelmaan. Korkojen nouseminen tarkoittaa valtion velanhoitokulujen kasvamista. Väestön ikääntyminen ja siitä aiheutuva huoltosuhteen heikkeneminen nostavat vanhusten hoivakuluja.

Valtion talous on kroonisesti alijäämäinen, mitä ei voida korjata kiristämällä veroja entisestään. Valtion menot tulisi sopeuttaa sille tasolle, jonka elinkeinoelämä pystyy rahoittamaan. Menojen välttämätön ja riittävä vähentäminen ei liene kuitenkaan poliittisesti mahdollista ilman ulkopuolelta tulevaa pakkoa. Sellaista ei ole nähtävissä vielä ensi vaalikaudella.

Valtion taloudellinen tilanne ei mahdollista toimialallemme suuria verojen alentamispäätöksiä. Päinvastoin ainakin alennettuihin arvonlisäverokantoihin kohdistunee nostamispyrkimyksiä. Tästä huolimatta tavoittelemme anniskelun arvonlisäveron alentamista 14 prosenttiin, samalle tasolle ravintolaruoan kanssa. Sille on olemassa erinomaiset perusteet. Arvonlisäveron alentaminen voisi katkaista anniskelun jo yli 20 vuotta kestäneen alenemiskierteen siirtämällä kulutusta ravintoloihin ja mahdollistamalla kalliimpien juomien myynnin kasvun.

Ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten torjuminen ja lämpiämiskehityksen pysäyttäminen on seuraavien vuosikymmenten ajan tärkein tavoite globaalisti. Suomen hallitus on asettanut erittäin kunnianhimoiset tavoitteet etenkin liikenteen päästöjen vähentämiselle. Vuoteen 2030 mennessä liikenteen päästöt tulisi puolittaa. Näyttää siltä, että henkilöautoliikenne joutuu kantamaan lähes kokonaan vastuun päästöjen puolittamisesta.

Autojen moottoriteknologia kehittyy, mikä vähentää päästöjä. Sen lisäksi autoilijoille on tarjolla keppiä: kilometriveroa, ruuhkamaksuja, päästökauppaa, verojen korotuksia ja pysäköinnin kallistumista. Tämä olisi huono kehitys etenkin kotimaan matkailun kannalta, koska oma auto on usein ainoa käytännössä mahdollinen matkustusmuoto. Henkilöautoilun kustannusten nouseminen heikentäisi kotimaan matkailun entisestäänkin heikkoa hintakilpailukykyä ulkomaan matkailuun verrattuna. Se lisäisi lentäen ja viihderisteilijöillä tehtyä ulkomaan matkailua, mikä ei vähentäisi suomalaisten aiheuttamia kokonaispäästöjä. Liikenteen päästöjen vähentäminen on välttämätöntä, mutta se tulisi tehdä neutraalilla tavalla eri liikennemuotojen kesken.

Suomi tarvitsee työvoimaa eläköityjien määrän ollessa tulevaisuudessa selvästi suurempi kuin työhön tulevien ikäluokkien määrä. Seuraavan hallituksen on panostettava työperäiseen maahanmuuttoon, poistettava työvoiman saatavuusharkinta ulkomaalaisilta työntekijöiltä ja rahoitettava nykyistä enemmän tutkintoon johtamatonta koulutusta.  

Vaaleihin on pitkä aika, mutta tehtävää on paljon. Panostamme MaRassa vaalivaikuttamiseen enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tuemme myös rahallisesti yrittäjä-, elinkeino- ja markkinatalousmyönteisiä puolueita ja ehdokkaita. Teemme sen läpinäkyvästi. Tukemamme puolueiden ja ehdokkaiden nimet ja heille annetut avustukset löytyvät aikanaan MaRan kotisivuilta. Tavoitteenamme on, että seuraavan hallituksen ohjelma olisi elinkeino- ja yrittäjämyönteinen.