Maankäyttö- ja rakentamislain uudistamista valmisteltiin useita vuosia. Eduskunta hyväksyi rakentamislain viimein maaliskuun alussa. Uusi laki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. 

Sen sijaan nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain maankäyttöä ja kaavoitusta koskevien säännösten uudistaminen jäi toteuttamatta. Se oli seurausta ympäristöministeriön valmistelemasta ehdotuksesta uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi, mikä sai lausuntokierroksella suuren määrän kriittistä palautetta. 

Suomen hallitus linjasi maaliskuussa 2022, että hallitus vie eduskunnan käsiteltäväksi vain esityksen uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan ja jäljelle jäävän kokonaisuuden nimi muutetaan alueidenkäyttölaiksi. MaRa pitää tärkeänä, että seuraavalla hallituskaudella myös maankäyttöä ja kaavoitusta koskevat säännökset tulee uudistaa.

Laki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti

Uudessa rakentamislaissa merkittävä muutos on ilmastonmuutoksen hillitsemisen tuominen osaksi lainsäädäntöä. Laki ohjaa jatkossa rakentamaan vähähiilisesti eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt.

Käytännössä tämä tapahtuu myöhemmin annettavilla asetuksilla. Rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista annettavat asetukset tulevat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.

Laki ohjaa rakentamisen kiertotaloutta. Uusien olennaisten teknisten vaatimusten mukaan rakennukset on suunniteltava pitkäikäisiksi ja muunneltaviksi. Uusista ja purettavista rakennuksista on selvitettävä käytetyt ja vapautuvat materiaalit sekä rakennuspaikalta pois kuljetettava maa- ja kiviaines ja vaarallisten jätteiden määrä.

Eduskunta teki paljon muutoksia

Merkittävimmät eduskunnan rakentamislakiesitykseen tekemät muutokset koskevat rakennuksen purkamisluvan edellytyksiä ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen helpottamista.

Rakennuksen voi purkaa, jos se sijaitsee alueella, jolla rakennukset ovat menettäneet suurimman osan arvostaan, ja jos purkaminen johtaa merkittävään materiaalien uudelleen käyttöön tai kierrätykseen. Tällöin ei sovelleta säännöstä, jonka mukaan purkaminen ei saisi aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle.

Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitus voidaan muuttaa esimerkiksi asumiseen sopivaksi asemakaava-alueella poikkeamisluvalla. Muutokseen voidaan katsoa olevan erityinen syy, jos käyttötarkoituksen muutoksella tuetaan rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.

Poikkeamislupamenettely on kaavan muuttamista joustavampi toimintatapa. Valtakunnallisesti määritelty poikkeamisperuste tuo varmuutta investointeihin, tehostaa tilankäyttöä ja auttaa vähentämään tyhjien tilojen määrää.

Yksi lupamuoto 

Nykyiset rakennuslupa ja toimenpidelupa korvataan yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla. Lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnys nousee siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliön varaston tai pihasaunan voi rakentaa ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä rantarakentamisen säännökset täyttyvät. Kaikki rakennukset kuluttavat jatkossakin tontin rakennusoikeutta.

Vastuiden selkeyttäminen rakennushankkeissa

Vastuu rakentamishankkeen toteutuksen kokonaisuudesta säädetään päävastuulliselle toteuttajalle. Rakentamishankkeeseen ryhtyvä voi valita, nimeääkö hankkeeseensa päävastuullisen toteuttajan vai ottaako tehtävän itse vastattavakseen. Rakennushankkeen osapuolet velvoitetaan tekemään yhteistyötä ja vaihtamaan tietoja hyvän laadun takeeksi.

Digitalisaation avulla tiedot luotettavasti käyttöön

Eduskunta hyväksyi jo helmikuussa rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevan lain, jossa säädetään tiedoista, jotka kuntien ja maakuntien liittojen on jatkossa toimitettava uuteen valtakunnalliseen tietojärjestelmään. 

Keskeinen muutos liittyy tietojen yhdenmukaisuuteen: jatkossa rakentamisluvitus ja alueidenkäytön suunnitelmat tehdään yhteentoimivan tietomallin mukaisesti koneluettavaan muotoon.

Suomen ympäristökeskuksen uusi rakennetun ympäristön tietojärjestelmä aloittaa toimintansa 1.1.2024, jolloin se on valmis vastaanottamaan tietoja. Rakentamisen tiedot tulee toimittaa järjestelmään viimeistään 2027 loppuun mennessä ja alueidenkäytön tiedot 2028 loppuun mennessä.